Viikonlopun trendisana: Presidentin jakama kirjoitus päästi hokeman valloilleen, mutta mistä tolkku on peräisin?

Presidentin vanavedessä myös muut päättäjät alkoivat viljellä sanaa puheissaan.

Kotimaa
Sauli Niinistö
Sauli NiinistöVesa Moilanen / Lehtikuva

Eilen Suomi tai lähinnä ihmiset sosiaalisessa mediassa alkoivat jakaa ja toistaa yhtä sanaa kiihtyvään tahtiin: tolkkua. Koko homma lähti liikkeelle lauantaina iltapäivällä, tarkemmin sanottuna kello 15.34. Tuolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi Facebook-sivuillaan kirjailija Jyri Paretskoin Tolkun ihmiset (siirryt toiseen palveluun)-kolumnin. Hetkeä myöhemmin presidentti jakoi linkin myös Twitterissä. Näin Iisalmen Sanomien sivuilla torstaina julkaistu kirjoitus levisi kovaa vauhtia somessa ja sai uuden elämän.

Omaa tulitukea someraketille antoi kuluvalla viikolla Suomen pakolaispolitiikasta mielipiteitään jakanut ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne. Hän suitsutti Paretskoin kirjoitusta ja siinä samalla presidentti Niinistöä vuolaasti.

Hokema ei jäänyt vain lauantaiseksi tähdenlennoksi. Sunnuntaina esimerkiksi Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla tolkku-sanaa hoettiin vähintäänkin riittävästi. Myös valtakunnan muut päättäjät ottivat uuden trendisanan sanastoonsa nopeasti. Muun muassa neuvottelupöytään palannut SAK:n pomo Lauri Lyly puhui tolkusta ja pakkolakien jäädyttämisestä.

Suomen kielen asiantuntijan mukaan saamme kiittää naapurimaatamme tolkusta.

– Sana on Venäjältä saatu laina, joka on venäjän tolk-sanasta [толк], jolla on sama merkitys kuin suomen sanalla järki, äly, kohtuus tai ymmärrys. Se on ollut kauan suomen kielessä. 1700-luvun lopulta ovat ensimmäiset merkinnät, ja Suomen murteissa sana tunnetaan laajalti, kertoo johtaja Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten keskuksesta, Kotuksesta.

Hänen mukaansa paljon toistettavan sanan yleistymisen taustalla on yksinkertainen resepti.

– Yleensä on niin, että jos joku vaikutusvaltainen henkilö käyttää jotakin sanaa tai sanontaa, se elää hetken aikaa hyvin vahvasti kaikkien puheessa ja tarttuu edelleen, Nuolijärvi luonnehtii.

Pitkän linjan tutkija sanoo, että sanat voivat kulua, jos niitä viljellään puheessa liikaa. Toisaalta sanat alkavat elää ja muotoutua uuteen malliin.

– Usein tapahtuu niin, että [sanojen] johdokset yleistyvät. Onhan meillä nytkin kielessä tolkuton, ja voisin kuvitella, että sen myönteinen vastine tolkullinen tulisi ahkerampaan käyttöön, Nuolijärvi ennustaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.