Uusperheen vanhempi hakee herkemmin apua parisuhteeseen – kova onnistumisen tarve

Uusperheet käyttävät ydinperheitä enemmän aikaa parisuhteen ongelmien ratkomiseen. Esimerkiksi Kajaanissa seurakunnan perhepalveluiden asiakkaista 40 prosenttia on uusperheitä, vaikka kaikista perheistä vain joka kymmenes on uusperhe.

Kotimaa
Lapsen piirustus uusperheestä
Laura Valta / Yle

Uusperheen arki on usein kiireistä. On omat lapset, puolison lapset edellisestä parisuhteesta ja yhteiset lapset. Päivätyö vie energiaa, lapset pitäisi viedä harrastuksiin ja vielä sovitella lasten toisen biologisen vanhemman kanssa tapaamisasioita ja lomien viettoja.

Aune Hiltunen on huomannut työssään, kuinka uusperheet hakevat apua parisuhteensa rakentamiseen enemmän kuin ydinperheet. Hiltunen työskentelee Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan perheasioiden neuvottelukeskuksen johtajana.

– Tällä hetkellä kaikista meidän asiakkaista noin 40 prosenttia on uuspareja tai uusperheellisiä. Kyllä tämä määrä yllätti meidät itsemmekin.

Uusperheellisillä pareilla on kova onnistumisen ja asioiden eteenpäin viemisen tarve.

Aune Hiltunen

Uusperheitä on laskentatavasta riippuen 9–15 prosenttia kaikista perheistä. Yksi syy uusperheiden suhteellisesti suuremmasta osuudesta perheneuvonnassa voi löytyä jo koetusta erosta. Usein aiempi ero juontaa juurensa keskustelemattomuudesta.

– Keskustelu ja keskinäinen vuorovaikutus on ainoa mikä vie asioita eteenpäin. Uusperheellisillä pareilla on kova onnistumisen ja asioiden eteenpäin viemisen tarve. He hyvin halukkaasti lähtevät työskentelemään parisuhteensa ja perheensä eteen, sanoo Hiltunen.

Uusperheen arki kuormittaa

Tavallisimmat keskustelunaiheet liittyvät arkeen ja sen raskauteen ja kahdenkeskiseen aikaan.

– Uusperheiden kohdalla korostuu arkielämän kuormittavuus. Silloin kun arjen pyörittämiseen kuuluu useita lapsia, minun ja sinun lapsia ja ehkä meidän yhteisiä, niin se vaatii aikamoista organisointikykyä. Myös uusperheen aikuisten yhteinen aika puhuttaa, millaisia toiveita siihen kohdistuu ja miten se voidaan hoitaa.

Kolmas tärkeä aihe on vanhemmuus ja sen ihan uudenlaiset ulottuvuudet uusperheissä.

Kun lähdetään muodostamaan uusperhettä, on kauhean tärkeää, että molempiin perheyksiköihin luodaan omat säännöt

Pekka Larkela

– Puhumme esimerkiksi siitä, millaisia muutoksia pitäisi tehdä esimerkiksi siinä, miten valtuutetaan se isä- tai äitipuoli toimimaan vanhempana perheessä. Mitä se vanhemmuus tarkoittaa ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota.

Monesti lapsen toisella biologisella vanhemmalla on iso rooli keskusteluissa, kun sovitetaan yhteen uuden perheen uusia sääntöjä. Lapselle tulee monesti eteen tilanne, jossa isän perheellä on erilaiset säännöt kuin äidin perheessä.

Säännöt auttavat löytämään paikan

Suomen uusperheliiton toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti Pekka Larkela pitää kaikkein tärkeimpänä ratkaistavana asiana uuden vanhemman paikan löytämistä.

– Uusperhe saadaan toimimaan, kun ratkaistaan sosiaalinen vanhemmuus jotenkin eli isä- ja äitipuolen paikka suhteessa toisen lapseen. Uusperheen lapset ja nuoret voivat hyvin, kun vuorovaikutus toimii perheessä. Uusperheessä haaste on se, että toinen biologinen vanhempi on muualla ja lapsi tapaa kahta eri perhesysteemiä.

Perheiden erilaiset säännöt eivät ole Larkelan mukaan ongelma, kun se vain tehdään lapselle selväksi.

– Meillä ei ole vaikeuksia ymmärtää, että isovanhempien, mummon, ukin luona on eri säännöt kuin ydinperheessä tai uusperheessä, sama pätee biologisten vanhempien kahteen eri perheeseen.

Kolme naista lastenvaunujen kanssa.
Felix Kästle / EPA

Larkela kertoo esimerkin perheenisästä, joka opasti lastaan sääntömaailmaan urheilutermein.

– Isän perheessään pelataan jalkapallon säännöillä ja äidin tykönä käsipallon säännöillä. Jos isän luona otetaan pallo käteen, tulee punainen kortti.

Larkela korostaa sääntöjen tärkeyttä uuden parisuhteen onnistumisessa.

– Kun vanhemmat eroavat, tärkeää on, että lapsella ja nuorella olisi vanhat samat kuviot. Sitten kun lähdetään muodostamaan uusperhettä, on kauhean tärkeää, että molempiin perheyksiköihin luodaan omat säännöt, riitit ja oma historia. Silloin lapsi löytää siellä paikkansa ja myös vanhemmat löytävät oman paikkansa.

Perhemallista viis, puhuminen on avain

Sekä Larkela että Hiltunen korostavat vuorovaikutuksen eli puhumisen tärkeyttä parisuhteen kunnossapitämisessä, olipa perhemalli millainen tahansa. Jos asiat alkavat mennä väärille jengoille, ensimmäiset askeleet ovat yhteisiä.

Uusperhe saadaan toimimaan, kun ratkaistaan sosiaalinen vanhemmuus jotenkin eli isä- ja äitipuolen paikka suhteessa toisen lapseen.

Pekka Larkela

– Yhdessä mietitään, mikä tässä tilanteessa auttaa. On tehtävä kompromisseja ja puhuttava perheen arvot ääneen. Ja se millaisia periaatteita halutaan meidän perheessä pitää yllä, sanoo Hiltunen.

– Yksinkertaisesti kääntyy toisen puoleen ja kertoo omista ajatuksistaan ja pyrkii saamaan luottamusta ja sitoutumista sekä toivoa ja uskoa suhteeseen, sanoo Larkela.

Molemmat korostavat kuin yhdestä suusta uusperheen merkitystä eron kokeneelle ihmiselle.

– Se on uusi mahdollisuus parisuhteeseen, äitiyteen, isyyteen ja vanhemmuuteen.