Tutkimus: Euroopan äärihelteet voivat jatkua kesästä toiseen

Kahden viime vuosituhannen aikana Euroopassa on koettu pitkiä kylmiä ja lämpimiä ajanjaksoja. Uuden tutkimuksen mukaan odotettavissa voi olla hellekesiä – vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen.

ilmasto
Lämpömittari näyttää 42 asteen lämpötilaa kadulla Murciassa, Espanjassa, toukokuussa 2015.
Murciassa lämpötila nousi 42 asteeseen viime toukokuussa.Marcial Guillen / EPA

Nykyiset käsitykset ilmaston kehittymisestä saattavat aliarvioida Euroopan ilmaston ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä, arvioidaan uudessa monikansallisessa ilmastotutkimuksessa.

Yhteensä 45 tutkijaa 13 maasta osallistui työhön, jossa muun muassa puiden vuosirenkaita tutkimalla selvitettiin Euroopan ilmastohistoriaa Rooman valtakunnan ajoilta lähtien.

– Meillä on nyt tarkka kuva kesälämpötilojen muutoksesta Euroopassa yli 2 000 vuoden kuluessa, sanoo Jürg Luterbacher Gießenin yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan sään vaihtelu vuosikymmenten välillä on selvästi suurempaa kuin aiemmin on kuviteltu. Samalla ilmastotutkimus on voinut aliarvioida sitä, kuinka rajuja muutokset voivat olla.

Luterbacherin mukaan poikkeamat mantereen keskimääräisestä ilmastosta voivat kestää jopa vuosikymmeniä. Tämä voi hänen mukaansa merkitä entistä suurempaa riskiä, että Euroopassa vuonna 2003 koetut äärihelteet toistuvat ja kestävät pitkään.

Vuoden 2003 helteet aiheuttivat noin 60 000 kuolemantapausta.

Pitkiä kylmiä ja kuumia jaksoja

Viime vuosituhansien aikana Euroopassa on esiintynyt kausia, jolloin talvet ovat olleet hyvin kylmiä. Näin oli muun muassa pienen jääkauden aikana 1200-luvun puolivälistä jopa 1800-luvulle. Myös 600-luvulla koettiin pitkiä kylmiä kausia.

Uuden tutkimuksen mukaan Euroopassa on ollut myös vuosisatoja, jolloin lämpötila on noussut selvästi tavanomaista korkeammaksi. Näitä olivat muun muassa 1., 2., 8. ja 10. vuosisata ajanlaskun alkamisen jälkeen. Tuolloin kesälämpötilat nousivat samalle tasolle kuin viime vuosisadalla.

Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että kyse on vuosisatojen keskilämpötiloista, eikä kahden vuosituhannen ajalta löydy yhtään 30 vuoden jaksoa, jolloin Euroopan kesälämpötilat olisivat olleet korkeampia kuin vuonna 1986 alkaneen ajanjakson aikana.

Nainen on piiloutunut sinisen sateenvarjon suojaan Saksan Lindaussa.
Nainen on piiloutunut sinisen sateenvarjon suojaan Saksan Lindaussa.Felix Kaestle / EPA

Tutkimuksella ei ole vastausta siihen, mikä aiheuttaa suurta vaihtelua Euroopan ilmastossa. Mahdollisiksi syiksi se tarjoaa tulivuorenpurkauksia, muutoksia Auringon säteilymäärissä sekä Golfvirran ja muiden merivirtausten vaikutusta.

Tutkijoiden mukaan minkään muun mantereen ilmastohistoriaa ei ole aiemmin selvitetty tällä tarkkuudella.

Suomalaisasiantuntija: Lämpötilojen nousu ei lineaarista

Tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta pitää tutkimustuloksia kiinnostavina. Tutkimus on myös julkaistu arvostetussa tiedelehdessä, mikä lisää sen luotettavuutta, hän sanoo.

Myös suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että vuosikymmenet saattavat olla hyvinkin erilaisia keskenään. Esimerkiksi 1930-luku muistetaan lämpimänä vuosikymmenenä.

Korhosen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilojen nousu ei ole lineaarista, mutta trendi on nouseva. Esimerkiksi lämpimien jaksojen välinen kylmempi jakso on jatkossa lämpimämpi kuin aiemmat kylmät jaksot.

Korhonen muistuttaa viimeisen 10–15 vuoden aikana esitetyistä epäilyistä, että ilmaston lämpeneminen olisi pysähtynyt, koska keskilämpötila ei noussut. Korhosen mukaan kyse oli juuri normaalista vaihtelusta – energia voi jakautua eri tavoin esimerkiksi meren ja ilmakehän välillä.

Eurooppalaistutkimuksesta on uutisoinut New Scientist (siirryt toiseen palveluun) -julkaisu. Koko tutkimus löytyy täältä. (siirryt toiseen palveluun)