1. yle.fi
  2. Uutiset

Alkoholistille kolme promillea on känni – muille useimmiten sairaalareissu

Eläkeikäinen kestää alkoholia paljon huonommin kuin nelikymppinen. Kaikkiaan alkoholin sietokyky vaihtelee suuresti.

Kotimaan uutiset
Kaksi ihmistä skoolaa laseilla.
Sakari Partanen / Yle

Ihmisen alkoholin sietokyky on hyvin yksilöllistä. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että heikoiten viinaa kestävät nuoret ja ikäihmiset.

– Esimerkiksi 65-vuotias kestää alkoholia lähes kaksi kertaa huonommin kuin 40-vuotias. Tämä johtuu muun muassa elimistön kuivumisesta ja sitä kautta hermoston sietokyvyn alenemisesta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Hannu Alho.

Nuorten ja aikuisten ero on vieläkin suurempi.

– 15-vuotiaan alkoholin sietokyky saattaa olla jopa kaksi–kolme kertaa huonompi kuin nelikymppisellä. Nuorten kohdalla on vielä erityisongelmana veren sokeripitoisuuden voimakas lasku alkoholia juotaessa. Siitä saattaa seurata hypoglykemia eli veren sokerin liiallisesta alenemisesta johtuva kooma, sanoo tutkijaprofessori Hannu Alho.

Paino ja toleranssi ratkaisevat

Alkoholin sietokyky eli toleranssi kehittyy aivoissa. Mitä tottuneempia aivot ovat alkoholiin sitä enemmän ne alkoholia sietävät.

– Tästä seuraa kierre, jossa alkoholia pitää aina vaan juoda enemmän, jotta pääsee samaan humalatilaan kuin aiemmin pienemmällä määrällä. Maksan toleranssi ei kuitenkaan kasva, vaan maksa myrkyttyy jatkuvasti entistä enemmän, kunnes se sanoo poks. Runsas alkoholin käyttö on tietysti haitallista myös haimalle, sydämelle sekä monelle muulle elimelle, kertoo tutkijaprofessori Alho.

Painon ja rasvaprosentin merkitys on alkoholin sietokyvyssä suuri. Koska naisen kehon rasvapitoisuus on suurempi kuin miehen kehon ja naiset ovat yleensä miehiä pienempiä, kestävät naiset normaalisti miestä vähemmän alkoholia.

– Rasvasoluissa on muihin soluihin verratuna vähemmän vettä ja alkoholihan imeytyy solun veteen. Mitä suurempi ihminen, sitä enemmän soluja, joten suurella ihmisellä alkoholi jakautuu suurempaan tilavuuten kuin pienellä ihmisellä, näin alkoholin teho on vähäisempää, selittää Alho.

Pullollisesta viiniä eri promillet miehelle ja naiselle

Jos terveet, saman ikäiset, normaali kokoiset ja saman painoiset, nainen ja mies juovat kumpikin pullollisen viiniä, niin miehen veren alkoholipitoisuus nousee 1,2 promilleen ja naisen noin 1,5 promilleen.

– Tämä johtuu siitä, että miehissä on enemmän vettä ja naisissa enemmän rasvaa, summaa tuloksen tutkijaprofessori Alho.

Ihmisen verestä alkoholia poistuu noin 12 grammaa kahdessa tunnissa. Määrä on suurin piirtein sama kuin yhdessä olutpullossa tai viinilasissa on alkoholia.

– Alkoholin palamisnopeuteen ei voi juurikaan vaikuttaa. Tosin suuren toleranssin omaavilla "alan miehillä" palaminen tapahtuu hieman sutjakammin kuin tavallisilla ihmisillä, tarkentaa Alho.

Alkoholi muuttaa käytöstä eri tavalla eri ihmisillä

Nelikymppisellä tavallisella ihmisellä yhden promillen humala on pikku huppeli, jossa tasapaino vielä pysyy, mutta henkiset toiminnot ja reaktiokyky ovat hidastuneet. Puolentoista promillen humalassa tasapaino jo järkkyy ja tietoisuus tekemisistä on selvästi alentunut. Kahden promillen humalassa muisti pätkii ja useimmat jo kaatuilevat. 2,5 promillea on monelle tavalliselle ihmiselle jo vaarallinen humalatila.

Teinillä promillen humala tekee hänestä riehakkaan ja itsensä liikaa uskovan. Puolentoista promillen humalassa nuori hoipertelee ja hänestä tulee impulsiivinen, eikä hän harkitse tekojaan, myös aggressiivisuus kasvaa. Kahden promillen humalaa lähestyttäessä nuorella on suuri vaara joutua sokeripitoisuuden laskusta johtuvaan hypoglykemiaan.

65-vuotiaalla yhden promillen humalassa tasapaino on usein huonontunut. Puolentoista promillen humalassa eläkeläisen tietoisuus on jo selkeästi alentunut. Kahden promillen humalatilaan joutunut eläkeläinen tarvitsee apua muuhunkin kuin kävelemiseen.

"Viinamäen miehestä" yhden promillen humalaa ei edes huomaa. Vielä puolentoistakin promillen humalassa hän saattaa vaikuttaa muista selvältä, vaikka puhe onkin normaalia hitaampaa. Kun alkoholin suurkäyttäjän promillet kohoavat kahteen, rupeaa hänessä näkymään jonkinlaisia humalan merkkejä. Kännissä hän on kolmessa promillessa ja siitä hän pystyy koventamaan känniastetta, harjoitusmäärästä riippuen, vielä pari kolme promillea ennen sammumista.

Promille-ennätykset 

Lehdissä ja etenkin miesten tarinapiireissä kerrotaan usein henkilöistä, jotka ovat puhaltaneet mitä hurjempia promillelukuja. Kesällä 2014 lööpit hehkuttivat uutista, jonka mukaan Yli-Iissä kuljettaja oli puhaltanut poliisin alkometriin yhdeksän promillen lukemat.

Kun jutun sitten luki selvisi, että kuljettaja oli hetkeä ennen puhaltamista ottanut huikat viinapullosta. Hieman myöhemmin sama kuljettaja puhalsi alkometriin uudestaan, lukema oli 3,2 promillea.

Näin selittyvät monet erittäin suuret promilleluvut, joista kulkee juttuja.

– Kyllä jopa 'alan miehillä' tuo kuusi promillea rupeaa olemaan aivan huippua, jos puhutaan elävistä ihmisistä. Sitä suurempiin lukuihin kannattaa suhtautua varauksella. Suurin promilleluku, jonka minä olen urani aikana kuullut, on kahdeksan kieppeillä, muistelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Hannu Alho.

Krapula tulee sitä varmemmin mitä enemmän juo

Vaikka krapulan perimmäistä syytä ei tiedetä, niin varmuudella voidaan sanoa, että krapula korreloi ainakin jollain tavalla juotuun alkoholimäärään.

– Krapulan pahuuteen vaikuttaa juodun alkoholin määrä, juomanopeus, alkoholiin liuenneet erilaiset lisäaineet sekä juojan toleranssi ja, etenkin paljon juovilla, erilaiset hermostovauriot. Lisäksi ihmisillä on valtavasti yksilöllisiä eroja krapulaherkkyyteen. Jotkut saavat kauhean krapulan punaviinin tanniineista, toisille tanniini ei vaikuta krapulaan, kertoo tutkijaprofessori Alho.

Pahan krapulan saa varmimmin juomalla illan aikana paljon alkoholia ja välttämällä syömistä sekä alkoholitonta nestettä.

– Tällöin keho kuivuu ja solujen vesimäärä vähenee eli alkoholipitoisuus soluissa kasvaa, tarkentaa Alho.

Syöminen juomisen yhteydessä lieventää krapulaa, koska ruoka hidastaa alkoholin imeytymistä.

– Kaikkein huonoin juomatapa on nopea juominen. Siitä seuraa herkimmin hallitsematon humala, kova krapula ja lisäksi se on elimistölle muutenkin turmiollisinta, sanoo THL:n Alho.

Lue seuraavaksi