Nato-jäsenyys pohdintaan – Suomen ulkopolitiikkaa ruotimaan asiantuntijat Ruotsista ja Ranskasta

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja punnitaan pian myös ulkomaisin voimin. Jäsenyyden vaikutuksia pohditaan tulevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa – sitä valmistelevaan työryhmään otettiin mukaan asiantuntijat Ruotsista ja Ranskasta. Sekä Suomi että Ruotsi linjaavat keskeistä turvallisuusratkaisua: kuinka suhtautua Nato-jäsenyyteen.

Ulkomaat
Ulkoasiainministeriön rakennus Katajanokalla Helsingissä.
Ulkoministeriö alkaa selvittämään Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja. Työryhmään tulevat mukaan suurlähettiläs Ruotsista ja tutkija Ranskasta. Markku Ulander / Lehtikuva

Meillä Suomessa ulkoministeriö on käynnistänyt Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinnan. Tavoitteena on asiakirja, joka määrittelisi Suomen ulkopolitiikan strategian pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen turvallisuuspolitiikkaa linjattiin viimeksi vuonna 2012. Valtioneuvoston johdolla laadittiin tuolloin turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. (siirryt toiseen palveluun)

115-sivuisessa selonteossa esiteltiin laajasti kansainvälisen ympäristön muutoksia. Oppikirjamainen esitys sisälsi paljon tietoa niin turvallisuudesta kuin puolustusvoimien kehittämisestäkin.

Nyt tehdään kolme eri selontekoa

Tällä kertaa Suomen turvallisuustilannetta selvitetään aivan eri tavalla. Yhden selonteon sijasta valmisteilla on kolme eri selontekoa.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on selvityksenä laajin ja haastavin. Puolustusministeriö tekee oman puolustuspoliittisen selontekonsa. Lisäksi sisäministeriössä on parhaillaan tekeillä selvitys Suomen sisäisestä turvallisuudesta.

Kolmea selontekoa tehdään yhtä aikaa. Sisäisen turvallisuuden selonteon on määrä valmistua helmikuun aikana. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko pyritään saamaan valmiiksi juhannuksen mennessä. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu viimeisenä, ensi syksynä tai mahdollisesti vasta vuoden 2017 keväällä.

Vetovastuu annettiin ulkoministeriölle

Viimeksi turvallisuuspoliittinen selonteko laadittiin valtioneuvoston kanslian johdolla. Nyt vetovastuu on ulkoministeriöllä, onhan katsauksen nimikin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

Aivan yksin ei ulkoministeriö selontekoa huseeraa, vaan yhteistyökumppaneiksi on määritelty valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö, sisäministeriö ja tasavallan presidentin kanslia.

Ulkoministeriön tavoitteena on laatia strateginen asiakirja, jossa kartoitetaan turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset. Niiden pohjalta arvioidaan vaikutukset Suomeen.

Myös eduskunnalla on oma roolinsa selonteon valmistelussa. Eduskunta on nimittänyt selontekoa varten seurantaryhmän, jota vetää keskustan kokenut kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

Nato-arvioon apua Ruotsista ja Ranskasta

Viime kevään hallitusneuvotteluissa sovittiin, että mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä.

Viime viikolla ulkoministeriö nimesi Nato-selvitystä varten neljän hengen asiantuntijaryhmän. Ulkomaista asiantuntemusta edustavat Ruotsin Helsingin suurlähettiläänä 90-luvulla toiminut Mats Bergqvist ja ranskalainen kansainvälisen politiikan tutkija François Heisbourg.

Suomalaista asiantuntemusta ryhmässä edustavat eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Ulkomaiset jäsenet valikoitiin tarkkaan

Nato-ryhmään oli tiettävästi tarjolla suuri joukko alan asiantuntijoita, niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kvartetin jäsenten valinnan tekivät hallitus ja tasavallan presidentti.

Nato-arviota ei siis tehdä suomalaisena virkamiestyönä vaan se on ulkoistettu asiantuntijaryhmälle. Tavoitteena on monipuolinen arvio Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Maan hallitus ei asiantuntijaryhmän arvioita käsittele, mutta nämä arviot ovat käytettävissä, kun varsinaista ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa keväällä muotoillaan.

Ruotsin Nato-linjauksia pidetään silmällä

Suomi ja Ruotsi tekevät yhtä jalkaa turvallisuuspoliittista selontekoa. Virallisesti Ruotsi selvittää diplomaatti Krister Bringéusin johdolla liittoutumia ja yhteistyömuotoja, mutta arkikielessä puhutaan avoimesti Nato-selvityksestä.

Ruotsin demarivetoinen hallitus vannoo ponnekkaasti sotilaallisen liittoutumattomuuden nimiin. Tammikuun alussa Ruotsin ja Suomen pääministerit kirjoittivat yhteisartikkelin, jossa todettiin että Suomi ja Ruotsi ovat sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja tämä linja palvelee maita hyvin.

Ruotsin hallituksen kannatus on kuitenkin alamaissa, ja maan porvarioppositio on liputtanut Nato-jäsenyyden puolesta. Parlamenttivaalit on määrä pitää Ruotsissa vasta syksyllä 2018, mutta hallituksen istumisesta niin pitkään ei ole mitään varmuutta.

Näyttää vahvasti siltä, että Nato-kysymyksessä Ruotsin asia on meidän asiamme.