Osassa VHS-nauhoista vaarallisia kemikaaleja – "Ei iholle, eikä kosketuksiin ruuan kanssa"

Vanhoista VHS-nauhoista on viime vuosina askarreltu monenlaisia säilytyskuppeja ja käsilaukkuja. Kemikaaleihin keskittyvän blogin kirjoitus nauhojen mahdollisesti sisältämistä vaarallisista kemikaaleista sai monet huolestumaan - kuinka vaarallisia videonauhat oikein ovat?

terveys
Sipuleita VHS-nauhasta virkatussa pussissa.
Mari Siltanen / Yle

Tammikuun lopussa Kemikaalitutka-blogi (siirryt toiseen palveluun)kertoi VHS-nauhan mahdollisesti sisältämistä varallisista kemikaaleista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tiedotteesta (siirryt toiseen palveluun)otettu tieto mietityttää, sillä kotonani sipulit ovat olleet pitkään VHS-nauhasta virkatussa pussukassa. Kuinka vaarallista nauha lopulta on?

Itse nauhojen sisältämistä aineista ei ole yksityiskohtaista tietoa, sillä niiden aineksia ei ole tarvinnut ilmoittaa. Osa nauhoista kuitenkin sisältää todennäköisesti erilaisia ftalaatteja.

Ftalaatteja käytetään muovien pehmentämiseen ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan useat ftalaatit voivat olla vaaraksi esimerkiksi miesten hedelmällisyydelle.

Nykyihminen saa kuitenkin ftalaattinsa pääasiassa ravinnosta, eikä VHS-nauhojen käpälöinnistä.

Ei iholle, ei ruuan kanssa kosketuksiin

Nauhoista on askarreltu virkkaamalla esimerkiksi erilaisia säilytyskuppeja ja käsilaukkuja, sillä ftalaattien ansiosta materiaali on kestävää ja joustavaa, ja menisi muuten hukkaan. Vaarat ovat oletettavasti hyvin pieniä, sanoo Tukesin kemikaalien markkinavalvonnan ryhmäpäällikkö Marilla Lahtinen.

– Nauhoista voi jotain ehkä huonolla tuurilla irrota. Jos niitä on vähän joskus käpälöinyt, ei kannata jälkikäteen huolestua. Se on hyvä muistaa, ettei nyt ihan tutiksi tai leluksi laita mitään vhs-paakkua. Voi käyttää järkeä.

Ihan maalaisjärkeä käyttämällä pääsee pitkälle.

Marilla Lahtinen

Sipulit silti mietityttävät, mutta Tukes ei vastaa elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista. Lahtinen antaa kuitenkin yleisohjeen.

– Iholle tai ruuan kanssa tekemisiin ei kauheasti kannata haalia sellaista tuoteta, jota ei alun perin ole siihen tarkoitettu. Valmistaja ei ole ajatellut materiaaleja siinä käytössä ja siellä voi olla sellaisia kemikaaleja, joiden ei olisi hyvä olla ihon kanssa kosketuksessa. Sipulipussia en lähtisi VHS-nauhasta virkkaamaan.

Sipulipussia en lähtisi VHS-nauhasta virkkaamaan.

Marilla Lahtinen

Tukes on aiemmin jo tiedottanut aiheesta ja kertonut, että esimerkiksi koruiksi muotoiltu VHS-nauha voi aiheuttaa oireita. Nauhojen pintamateriaalina oleva oksidi-kerros ja VHS-nauhoissa käytettävä liima voivat ihokosketuksessa saada aikaan allergisen reaktion. Epätodennäköistähän se on, mutta entä jos olisi sattumalta syönytkin hirveän määrän VHS-nauhaa?

– Toivottavasti ei kukaan syö, sanoo Marilla Lahtinen. Ftalaatteja on lukuisia ja muutamia niistä on rajoitettu EU:n kemikaalisäädöksissä. Niitä ei saa olla leluissa tai lastenhoitotarvikkeissa. Tiettyjä ftalaatteja taas ei saa käyttää ilman komission lupaa. Ne on tunnistettu haitallisiksi kemikaaleiksi, mutta säädökset koskevat vain tiettyjä ftalaatti-yhdisteitä.

Ammatikseen kierrätyskäsitöitä tekevän pitää olla tarkkana

VHS-nauhoista voi siis askarrella, kunhan tuote ei ole ihon tai ruuan kanssa kosketuksissa jatkuvasti. Myyntiin asti askarrellessa kuitenkin voi tulla seinä vastaan. Vanhoista aineksista tehtyjä tuotteita koskevat Marilla Lahtisen mukaan samat säädökset kuin uusia tuotteita. Tarkkana pitää olla, mutta kotiaskartelijan ei kannata menettää yöuniaan.

– Ongelmat ovat aika maltillisia tällaisessa retro-käytössä. Kunhan ei pitkäksi aikaa laita ihoa vasten mitään sellaista, mitä ei iholle ole tarkoitettu. Ihan maalaisjärkeä käyttämällä pääsee pitkälle.

Siirrän siis sipulit pois pussukasta ja kehitän sille muuta käyttöä. Jos haluaisin koko pussukasta eroon, laittaisin sen Tampereen seudulla sekajätteeseen.

Tietoa juttua varten antoi myös THL:n johtava tutkija Hannu Kiviranta.