Verkossa ymmärretään tahallaan väärin – some on herkullinen alusta provosoinnille

Nettikeskusteluissa omia ideologisia tarkoitusperiä varten asioita vääristellään tahallaan, kertoo taloussosiologian professori Pekka Räsäsen. Ja koska digitaalista sisältöä ei lueta tarkkaan, väärät tulkinnat pääsevät leviämään.

Yle
Kuvakaappaus Facebookin kommenttiketjusta
Kuvassa on ote Yle Oulun Facebook-videon alle syntyneestä keskustelusta. Kommentointi lähti hyvin nopeasti elämään omaa elämäänsä. Yle

Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen on huomannut viime aikojen verkkokeskusteluissa tietynlaisen ilmiön.

– Väärinymmärryksiä ja tahallaan väärinymmärryksiä on verkkokeskusteluissa ollut nyt paljon Suomessa, Räsänen sanoo.

Räsänen viittaa esimerkiksi käytyyn imetyskeskusteluun ja jääkiekkoilija Teemu Selänteen kommentista syntyneeseen kohuun.

Kommentointi alkaa elää omaa elämäänsä eikä enää liity mitenkään alkuperäiseen julkaisuun.

Pekka Räsänen

– Verkossa fakta ja tulkinta sekoittuvat todella vahvasti. Yhden tai muutaman toimijan omat näkemykset siirtyvät kolmansille, neljänsille ja viidensillekin osapuolille. Kommentointi alkaa elää omaa elämäänsä eikä enää liity mitenkään alkuperäiseen julkaisuun, Räsänen selittää informaation kehittymistä.

Yhdenkin ihmisen tai toimijan tulkinta asiasta saattaa levitä verkossa helposti.

– Verkko jakaa ihmisiä uudella tavalla puolesta tai vastaan. Se tarjoaa joillekin hyvän keinon provosoida asioita. Ihmiset lähtevät niihin yleensä mukaan, koska se on helppoa. Siihen perustuvat myös nykymuotoiset Facebookin peukut ylös ja alas, eli tarjotaan ihmisille helppoja valintoja.

Vääriä tulkintoja tehdään myös vahingossa, kun sisältöjä katsotaan ja luetaan tietyssä tilanteessa, esimerkiksi kiireessä tai väsyneenä.

Ylekin somekohun pyörteissä

Yle Oulun Facebook-sivulla julkaistulle videolle kävi näin. Videolla havainnollistettiin poliisin antamat kolme ohjetta, joita ahdistelun kohteeksi joutunut nainen voi käyttää puolustautumiseen.

Muutama tunti julkaisun jälkeen videon jakoi MV-lehti otsikolla "YLE opettaa kuinka torjua raiskaaja -Oikeasti?!" Video alkoi levitä nopeasti sosiaalisessa mediassa ja kerätä kommentteja, joissa videota pidetään kuvauksena siitä, kuinka raiskaaja hyökkää ja kuinka se pitäisi torjua.

Fakta on se, että digitaalisia sisältöjä ei lueta kovin tarkkaan, eli tuskin kukaan katsoo tai lukee sitä alkuperäistä juttua.

Pekka Räsänen

– Näkemykseni mukaan tässä on tapahtunut niin, että alkuperäistä postausta on ryhdytty käyttämään aivan eri tarkoitukseen. Asiaa lähestytään ideologisesti ja vastakkainasettelujen kautta, ehkä jopa tahallaan on haluttu tulkita väärin ja lähettää sitä eteenpäin, Räsänen arvioi.

Videolla esitetään sarjakuvamaista ja pelillistä visuaalista ilmaisua käyttäen, mitä nainen voi tehdä, jos joku ahdistelee, eli lähestyy tai koskettaa naista uhkaavasti tai vastoin naisen tahtoa. Ahdistelulla ei tarkoiteta, eikä videolla esitetä, päällekarkausta, raiskausyritystä tai raiskausta.

– Fakta on se, että digitaalisia sisältöjä ei lueta kovin tarkkaan, eli tuskin kukaan katsoo tai lukee sitä alkuperäistä juttua. Jos olet kuullut, että tässä on kyse raiskauksesta, niin sen voi katsoa siitä näkökulmasta ihan aidosti.

Eri mieltä on vaikea olla

Yle Oulun Facebookissa videota on kommentoitu tähän mennessä yli 1 100 kertaa. Annettu kritiikki muun muassa kohdistuu Yleisradioon ja Ylen vastuuttomuuteen, sekä annettujen ohjeiden tehottomuuteen ja toimimattomuuteen tositilanteessa.

Kun yhtä mieltä olevat aloittavat keskustelun, toista mieltä olevat usein vaikenevat.

Jos ei haluta haastaa kyseistä ihmistä, ollaan usein hiljaa.

Pekka Räsänen

– Viestiketjuihin tulee helposti persoonallinen ulottuvuus. Ensimmäinen asiaa kommentoinut keskustelija esittää mielipiteensä. Jos olet eri mieltä, niin helposti koetaan niin, että kritiikki kohdistuu ensimmäisen mielipiteen esittäneeseen henkilöön.

– Eli jos olet eri mieltä, niin joudut perustelemaan, että olet eri mieltä edellisen kommentoijan kanssa, etkä eri mieltä itse asiasta. Jos ei haluta haastaa kyseistä ihmistä, ollaan usein hiljaa.

Uusi media vaatii vielä opettelua

Räsänen muistuttaa, että verkko on erilainen viestintämuoto kuin perinteiset mediat. Hän uskoo, että menossa olevan välivaiheen jälkeen verkkokäyttäytymiseen tulee muutos.

– Me opimme suhtautumaan ja kunnioittamaan alkuperäistä sanomaa sellaisenaan, ja osaamme arvioida kriittisemmin sitä ja siihen liittyvää vuorovaikutusta, Räsänen uskoo.

Verkkokeskusteluiden aiheuttamista kohuista huolimatta Räsänen pitää hyvänä, että keskustelua käydään.

– Se osoittaa, että ihmiset osaavat olla jollakin tavalla sosiaalisia. Ja ehkä sitä kautta löytää samanhenkisiä ihmisiä, ja yksinäiset saavat kokea sosiaalisen vuorovaikutuksen tuottamia tunteita. Lähtökohtaisestikin se on hyvä, että ihmisillä on oikeus mielipiteisiin. Eihän tällainen Pohjois-Koreassa olisi ollenkaan mahdollista.