Keskustan Laaninen: Maakuntavaaleille on kolme aikatauluvaihtoehtoa – kaikki huonoja

Uusi maakuntahallinto vaatii uudet vaalit, mutta ensimmäisille vaaleille ei tunnu löytyvän kelvollista ajankohtaa. Luontevinta olisi pitää maakunta- ja kuntavaalit yhtä aikaa, mutta se on maakuntavaalien toteuttamista suunnittelevan työryhmän puheenjohtajan Timo Laanisen mukaan helpommin sanottu kuin tehty.

politiikka
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen
Keskustan puoluesihteeri Timo LaaninenYle

Huhtikuu 2017, lokakuu 2017 tai tammikuu 2018, siinä ensimmäisten "sote-vaalien" eli maakuntavaalien päivämäärän vaihtoehdot. Yksikään ei ole keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen mukaan ongelmaton.

Laaninen vetää maakuntavaalien järjestämistä valmistelevaa puoluesihteereiden työryhmää. Se kokoontuu näillä näkymin viimeisen kerran keskiviikkona ja antanee samalla näkemyksensä vaaleista.

Selkein vaihtoehto eli maakuntavaalien pitäminen kevään 2017 kuntavaalien yhteydessä on pelattu käytännössä pois vaihtoehdoista, sillä aika loppuu kesken. Äänestäjien ja puolueiden pitää pystyä valmistautumaan riittävästi.

– Se vaihtoehto taitaa olla käytännössä pudonnut pois pöydältä, Laaninen toteaa.

"Luontevin vaihtoehto"

Päänvaivaa tuo myös seuraava ajankohta eli lokakuu 2017. Jos ensimmäiset maakuntavaalit pidetään kuntavaalien yhteydessä, kuten jatkossa on päätetty, kuntavaaleja pitäisi siirtää puolella vuodella eteenpäin.

Vaalien siirto tarkoittaisi, että valtuutetut toimisivat äänestäjien mandaatilla puoli vuotta oletettua pidempään.

– Myös valtuustokauteen liittyviin luottamustoimiin tulisi puoli vuotta kakkua lisää.

Vaalien siirtäminen vaatisi lakimuutosta. Laanisen mukaan tämä ei ole kynnyskysymys. Kuntavaaleja on siirretty aikaisemminkin, vuoteen 2012 asti ne pidettiin syksyllä.

Hän ei ota kantaa siihen, mikä huonoista vaihtoehdoista olisi paras, mutta toteaa, että maakuntavaalien ja kuntavaalien välillä on hänen mielestään luontevin yhteys.

15 miljoonan euron operaatio

Jos kuntavaalit jätetään nykyiselle paikalleen, ja uudet maakuntavaalit pidettäisiin erikseen syksyllä 2017, riskinä on Laanisen mukaan äänestysprosentin romahtaminen: huhtikuun 2017 ja tammikuun 2018 presidentinvaalien väliin tulisi kolmen vaalin suma.

Vaalit myös maksavat.

– Erillinen vaali olisi semmoinen 15 miljoonan euron operaatio, Laaninen kuvailee.

Maakuntavaalien yhdistäminen presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen on sekin Laanisen mukaan ongelmallista, sillä henkilökeskeinen presidentinvaali ja kokonaan uuden itsehallintoalueen vaalit ovat luonteeltaan hyvin erilaiset.

Sipilä: Listavaaleja tuskin tulee

Puoluesihteerit ovat pohtineet myös vaihtoehtoa järjestää maakuntavaalit suljettuna listavaalina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, ettei listavaali näytä olevan enää työryhmän vaihtoehtojen joukossa.

Listavaalissa puolueet päättävät, missä järjestyksessä ehdokkaat menevät vaaleissa läpi. Sitä ovat kannattaneet vasemmistoliiton ja SDP:n puoluesihteerit.