Valaiden ajautuminen rantaan kummastuttaa Pohjanmerellä

Suuri määrä kaskelotteja on ajautunut maihin Pohjanmeren rannikolla Saksassa, Hollannissa ja Englannissa. Lopullista syytä ilmiöön ei tiedetä, mutta valaiden kaikuluotaimen epäillään toimineen huonosti matalissa vesissä. Vastaavia kaskelottien tuhoja on sattunut jo satoja vuosia sitten.

luonto
kuolleita kaskelotteja rannalla
Hendrik Brunkhorst / EPA

Pohjanmeren rannikolle, Saksan edustalle, on tammikuun puolivälin jälkeen ajautunut jo 14 kaskelottia. Niitä on turhaan yritetty vetää takaisin mereen, mutta yritykset ovat epäonnistuneet. Hiekkasärkillä makaa tonnien painoisia valaita mätänemässä.

Suomalainen valastutkija Rauno Lauhakangas Helsingin yliopistosta kertoo, että valaiden rantaan ajautumista on selitetty kolmella tavalla.

– Jos on matala rannikko, valaat eivät saa kunnon vastetta kaikuluotaimeensa, millä ne suunnistavat, kertoo Lauhakangas.

Valaat katselevat äänellään ja eivät enää pääse irtautumaan rannasta. Kaskelotit ovat myös hyvin sosiaalisia ja pyrkivät auttamaan kavereitaan. Tällöin käy sitten niin, että useampia ajautuu samaan paikkaan.

Toisena vaihtoehtona tiedemiehet ovat pitäneet mahdollista sairastumista virus- tai bakteeriperäiseen sairauteen, joka saisi eläimet pyrkimään maalle. Rauno Lauhakangas pitää tätä selitystä kuitenkin varsin epäuskottavana.

Infografiikka
Saksan Pohjanmeren rannikolta on löytynyt äskettäin viidestä eri paikasta rantaan ajautuneita kaskelotteja. Myös Hollannin rannikolla on tehty vastaavia löytöjä.Yle Uutisgrafiikka

Voiko ihminen olla syypää?

Kolmas vaihtoehto ovat ihmiset aiheuttamat matalan äänen kokeet, joilla amerikkalaiset yrittävät paikallistaa valtameren halki satojen kilometrien päähän vieraan vallan sukellusveneitä.

Tällaisten 250 desibelin äänipulssien aikana tiedetään delfiinien hyppineen merestä melusaasteen takia.

– Äänimassa on tuolloin helvetinmoinen 250 desibelin matala jyrinä, kuvaa Lauhakangas.

Rantaan ajautunut kaskelotti Knokke-Heistin kaupungissa Belgiassa.
Kaskelotti ajatui Belgian rannikolle vuonna 2012.Reuter-tv

Valaat kommunikoivat keskenään myös matalilla äänillä satojen kilometrien päähän.

Tiettävästi sukellusveneiden etsintäkokeita ei ole ollut menossa, joten Lauhakangas pitää ajatumista matalalle rannikolle todennäköisimpänä syynä. Kaskelottien kaikuluotain ei toimi kunnolla alla sadan metrin syvyydessä.

Kaskelotit vaeltavat lisääntymään

Kaskelotteja tavataan kaikilla valtamerillä. Isot, 40-tonniset urokset viihtyvät Pohjanmerellä Lofoottien ulkopuolella syvissä vesissä, missä ne Lauhakankaan mukaan syövät isoja tursaita.

Mies katsoo rannalle ajautunutta kaskelottia Italiassa.
Kaskelotteja elää Välimerellä, missä niitä on ajatunut myös Italian rannikolle.Franco Cautillo / EPA

Kaskelotti lamauttaa Rauno Lauhakankaan mukaan äänitykillä isoja mustekaloja eli kalmareita, joilla voi olla jopa kahdeksanmetriset lonkerot. Lamauttamisen teho lakkaa välillä liian nopeasti tai kaskelotti ampuu ohi ja valaiden päät saavat iskuja taistelussa tursaiden kanssa.

Kaskelottinaaraat ja nuoret yksilöt elävät Azorien merialueilla lämpimissä vesissä. Urokset vaeltavat sinne lisääntymään ja palaavat sitten takaisin Norjanmerelle.

Valastutkija Rauno Lauhakangas arvelee kaskelottien olleen menossa lisääntymisalueille. Tuolloin ne parveutuvat, vaikka muuten uroskaskelotit ovat yksinäisiä vaeltajia.