Sotainvalidit: Veljeskotien osaaminen käyttöön sote-uudistuksessa

Sotainvalidien Veljesliitto toivoo erityishuoltolaitosten sitomista tiiviisti mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Liiton mukaan niiden palveluja voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin erikoissairaanhoidon jälkeisessä kuntoutuksessa.

sote-uudistus
Sotainvalidit ja -veteraanit ovat yhä veljeskotien keskeinen asiakasryhmä, mutta palveluja myydään mieluusti myös muille.
Sotainvalidit ja -veteraanit ovat yhä veljeskotien keskeinen asiakasryhmä, mutta palveluja myydään mieluusti myös muille. Tornion sairaskotisäätiön hoito- ja kuntoutuslaitos Saarenvire

Alun perin sodissa vammautuneita varten on toiminnassa runsaan kahdenkymmenen erityishuoltolaitoksen verkosto. Nyt Sotainvalidien Veljesliitto toivoo, että muun muassa veljes- ja sairaskotien palveluja hyödynnettäisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa.

– Ne ovat yhteiskunnan rahoilla rakennettuja ja ne pitäisi kiinteästi sitoa tähän sote-ratkaisuun, sanoo liiton pääsihteeri Markku Honkasalo.

Kun sotainvalidi ja -veteraanikuntoutettavien määrä on vähentynyt, on kuntoutussairaaloiden ja muidenkin yksiköiden pitänyt löytää uusia tehtäviä ja asiakasryhmiä. Tässä on myös onnistuttu. Laitokset ovat olleet omiaan nopeuttamaan erikoissairaanhoidosta tulevien kuntoutusta.

Takaisin työrintamalle

– Täällä on hyvät kokemukset siitä, että ei panna ihmisiä terveyskeskukseen makaamaan ja odottamaan, milloin pääsisi kuntoutukseen kotikunnassa. Pannaan ihminen suoraan Oulunkylään tai Kaunialaan, silloin ihminen on monta viikkoa aikaisemmin takaisin työelämässä, kun kuntoutus alkaa välittömästi leikkauksen jälkeen, Honkasalo rohkaisee.

Sotainvalidien Veljesliitossa kannetaan huolta myös laitosten noin 1 600 työntekijän työpaikoista. Ammattitaidon säilyminen on tärkeää myös yksiköiden alkuperäisen tavoitteen toteuttamiseksi.

– Jos laitoksilta menee toimintaedellytykset, ne eivät pysty hoitamaan sotainvalidejakaan, Honkasalo huokaa.

Viimeistä senttiä myöten

Koska Sotainvalidien Veljesliiton tavoitteena on käyttää koko varallisuutensa vielä elossa olevien sotainvalidien hyväksi, on liitto myynyt erityishuoltolaitoksiin liittyviä omistuksiaan. Muun muassa kunnille siirtyneet laitokset ovat silti tarpeellisia ja säilyttämisen arvoisia.

– Se on ilman muuta yhteiskunnan etu että kun on Raha-automaattiyhdistyksen ja Valtiokonttorin varoilla rakennettu verkosto, ei sitä pidä unohtaa, Honkasalo toteaa.

Sotainvalidien veljesliittoon kuuluu yhä noin 3 100 vuosien 1939–1945 sodissa vammautunutta. Lisäksi mukana on vajaat 10 000 puolisojäsentä.