Verhoilijalle historialla on merkitystä – "Jos 100-vuotiaan tuolin alkuperäinen täyte on meriheinä, täytyy sitä käyttää myös nyt"

Verhoilija pistää ensin tuolin palasiksi, ja päättää vasta sitten, kannattaako sitä enää koota. Vaikka osien pitää olla historian mukaisia, työkaluna toimii myös paineilmalla toimiva niittipyssy.

ilmiöt
Irma Pakanen verhoilee vanhaa tuolia.
Jarmo Nuotio / Yle

Verhoilijan työpajassa Kajaanin Otanmäessä on pari tuolin runkoa, sohvan puolikas paljaine istuinjousineen sekä nippu ohjekirjoja ja erilaisia työkaluja.

Irma Pakanen on kouluttautunut artesaani-puusepäksi jo viime vuosisadan puolella ja on siitä lähtien tehnyt erinäisiä verhoilijan ja entisöijän töitä omassa Perinteinen verhoilu PEVE -yrityksessään. Ainakaan uskonpuutteesta hän ei kärsi, sillä verhoiltavaksi tuodut huonekalut eivät yleensä silmää hivele.

– Päältä päin ne ovat yleensä aivan karmean näköisiä, kun pohjakangas on rikki, jouset ovat paljaina, ja sisältä tursuaa heinää, lastuvillaa ja muuta.

Koulusta voi tähän työhön oppia perusteet, mutta siitä eteenpäin työ kouluttaa tekijäänsä.

Irma Pakanen

Verhoilijan työ ei Pakasen mukaan oikeastaan ala vielä silloin, kun huonekalu tuodaan hänelle. Silloin on vasta selvää, että tuoja haluaa huonekalustaan sellaisen kuin se alkujaan on ollut.

– Ei silloin pysty vielä sanomaan hintaakaan kovin tarkasti, voi vain antaa hintahaitarin. Totuus selviää vasta, kun huonekalu on purettu osiin. Jos runko on ehjä, silloin se kannattaa entisöidä. Samalla näkee, miten paljon työtä ja millaista materiaalia työhön tarvitaan.

Hyvä harrastus, mutta leipä tulee muualta

Pakanen on tehnyt valmistumisensa jälkeen monenlaista verhoilu- ja entisöintityötä kalusteista veneiden sisustuksiin.

– Työ on kausiluonteista, joten monenlaista tekemistä pitää koota. Sen verran hidastakin tämän työn tekeminen on, että varsinaisen leivän haen ulkopuolelta päivätyöstä.

Asiakkaita Pakanen on löytänyt ympäri Kainuun ja muutamia maakunnan ulkopuoleltakin.

– Asiakkaat ymmärtävät sen, että hinta elää aina valmistumiseen saakka. On tunnustettava, että välillä käy niinkin, että osa kustannuksista jää minulle, kun ihan kaikkea ei edes viitsi laskuttaa.

Ohjeita ja omia ideoita

Vanhojen huonekalujen kunnostukseen löytyy pääsääntöisesti hyvin ohjeita ja materiaaleja, mutta joskus pitää soveltaakin.

Välillä käy niinkin, että osa kustannuksista jää minulle, kun ihan kaikkea ei edes viitsi laskuttaa.

Irma Pakanen

– Jos 100-vuotiaan tuolin alkuperäinen täyte on meriheinä, täytyy sitä käyttää myös nyt. Onneksi niin täytteitä kuin kankaita pystyy edelleen tilaamaan, ja ohjeita löytyy oppikirjoista. Joskus tosin saa kehitellä malleja itse, sillä kaikesta ei ohjeita enää löydä.

Työ tehdään perinteitä kunnioittaen, mutta toki nykyaika on tuonut muutoksia. Neulojen ja vasaroiden lisäksi työpajassa pamahtelee iloisesti myös paineilmalla toimiva niittipyssy.

– Koulusta voi tähän työhön oppia perusteet, mutta siitä eteenpäin työ kouluttaa tekijäänsä. Tämä vaatii silmää ja kädentaitoa, mutta myös pitkää pinnaa, Pakanen sanoo.