Horsmaa kasvatetaan pian kasvihuoneissa – ravintolat toivovat tuoreita villiyrttejä ympäri vuoden

Tavoitteena on rakentaa kasvihuoneita kalanviljelylaitosten yhteyteen, joissa osapuolet voisivat hyötyä toisistaan. Aiemmassa kokeilussa esimerkiksi suolaheinä, nokkonen ja maitohorsma kasvoivat kasvihuoneolosuhteissa hyvin ja pienellä vaivalla.

yrtit
Kukkivia horsmia.
Heli Kaski / Yle

Villiyrttien kasvihuoneviljelyä suunnitellaan pohjoiseen Suomeen kalanviljelylaitosten yhteyteen. Koillismaalla toimivan villiyrttihankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasahon mukaan tavoitteena on suljettu kierto, jossa ravinteet, vesi, hukkalämpö ja hiilidioksidi kierrätetään takaisin ruoan- ja energiantuotantoon, ja josta kaikki osapuolet saavat synergiaetuja.

Tällä hetkellä hanke hakee alalta toimivia käytäntöjä muun muassa Uudestakaupungista, jossa kasvihuoneviljelyä on tuotu kalanviljelylaitosten yhteyteen onnistuneella tavalla.

– Meillä päin esimerkiksi Kuusamossa ja Taivalkoskella on monia kalankasvattamoja, ja siksi malli kiinnostaa erityisesti täällä, Kangasaho toteaa.

Villiyrttien, kuten nokkosen, voikukan, horsman tai vuohenputken käyttö esimerkiksi ravintolamaailmassa on kasvava trendi. Kangasahon mukaan kasvihuoneviljely vastaisi esimerkiksi ravintoloitsijoiden toiveeseen saada villiyrttejä ympäri vuoden.

– Toki he käyttävät myös kuivattuja ja pakastettuja tuotteita, mutta tuoreena tavaraa menisi ravintoloihin todella paljon.

Kertakokeilu loi uskoa alaan

Pohjois-Savossa toimivan yrttiviljelyhankkeen HerbaCentrian kouluttajan, keruutuoteneuvoja Toini Kumpulaisen mukaan villiyrttien kasvihuonekasvatusta on kokeiltu Suomessa ainakin kerran. Vuonna 2014 Helsingin maaliskuussa pidetyille Gastro-messuille toivottiin tuoreita villiyrttejä, ja Kumpulainen päätti kokeilla toiveen toteuttamista itse.

– Menin talven alussa tutulle keruupaikalle ja kaivelin maasta suolaheinän, nokkosen ja maitohorsman juurakoita. Vein ne laatikossa läheiselle puutarhalle kasvamaan, ja ei tarvittu kuin vähän vettä ja valoa, ja pianhan sieltä jo nousi satoa, Kumpulainen kertoo.

Kangasahon mukaan yksittäisen kasvin paras keruuaika kestää kullakin alueella vain parisen viikkoa. Kautta voi jatkaa keräämällä eri lajeja niiden kasvukauden mukaan, mutta tuoreiden kasvien aika on Suomessa kuitenkin koko vuoteen suhteutettuna verrattain lyhyt.

– Kasvihuoneviljelyllä tarjolle saadaan riittävästi yhtä lajia, vuodenajasta riippumatta.

Koululaiset tienaamaan villiyrteillä

Tällä hetkellä kansalaisten keräämiä villiyrttejä ottaa vastaan Suomessa muutama vihannestukku. Kangasaho ja Kumpulainen ovat käynnistämässä Koillismaalla koulutusta, jossa koululaiset opetettaisiin keräämään kaupallisia villiyrttejä. Tämä toisi koululaisille lisätienestiä ja paikallisille ruoka-alan yrittäjille raaka-aineita.

Valtaosa villiyrteistä viedään kuitenkin edelleen pääkaupunkiseudulle.

– Sinne sitä menisi vaikka kuinka. Tavara pyritään saamaan heti keräämisen jälkeen rekkaan ja yötä vasten tuoreena Helsinkiin.