Nokian patenttisalkku on huippukannattava ja entistäkin pulleampi

Nokia on käyttänyt kymmeniä miljardeja euroja tutkimukseen. Nyt muhkealla patenttisalkulla tehdään yli miljardin euron bisnestä. Alcatel-Lucentin ostaminen lihottaa salkun yli kaksinkertaiseksi.

talous
Nokian pääkonttori Espoo.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Nokian patenttisalkun mittaluokasta kertoo jotain se, että Samsungilta saatava 1,3 miljardin euron lisenssimaksu oli markkinoille pettymys. Se rouhaisi Nokian arvosta pois toistakymmentä prosenttia. Markkinoilla oli odotettu, että välimiesoikeus olisi hinnoitellut Nokian patenttien käyttämisen vielä kalliimmaksi.

Nokialla on noin 30 000 patenttia ja Alcatel-Lucent-fuusiossa niitä tuli 38 000 lisää. Patentteja on moneen lähtöön. Niiden arvo mitataan lisenssimaksuilla, jotka kertyvät patenttien käyttöoikeuksien antamisesta esimerkiksi matkapuhelinvalmistajien käyttöön.

Nokian patentit tuottavat hyvin. Niillä syntyy vuosittain 600–800 miljoonan euron liikevoitto. Patenteista kertyy miljardin euron liikevaihto, joten liikevoitto on ollut tasaisesti 60 prosenttia, vähintään.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Alcatel-Lucentilla on patentteja muutama tuhat enemmän, mutta voitto on jäänyt noin 50 miljoonaan euroon. OP:n vanhempi analyytikko Hannu Rauhala sanookin, että markkinoilla odotetaan kiinnostuneina, pystyykö Nokia saamaan Alcatelin patenteista paremman tuoton.

Standardit kultakaivoksena

Patenttien arvon määritteleminen on hankalaa ja usein niiden lopullinen hintalappu kirjoitetaan vasta kansainvälisessä välitystuomioistuimessa, kuten nytkin Samsung-tapauksessa. Nyt sovittu korvaus jäi noin sata miljoonaa euroa markkinaodotuksia pienemmäksi. Sen pohjalta ennakoidaan myös muiden tulevien patenttiriitojen hinnoittelua.

Nokian kruununjalokiviä ovat essentiaalipatentit. Suomeksi se tarkoittaa patentteja, jotka liittyvät suoraan johonkin kansainväliseen standardiin, esimerkiksi kännykkä- tai dataverkkoihin.

Standardit sovitaan yleensä kahdessa kansainvälisessä järjestössä IEEE:ssä ja 3GPTS:ssä. Periaatteena on, että patentteja lisensoidaan muiden käyttöön ketään syrjimättä. Lisäksi hinnoittelun on oltava ”reilua” ja sen määritelmää haetaan usein välitystuomioistuimista.

Rauhalan mukaan amerikkalainen Qualcomm rahastaa lisenssimaksuja noin kolme prosenttia. Nokia ja Ericsson alkavat neuvottelut puolestatoista prosentista. Maksu lasketaan patenttia hyödyntävien laitteiden myyntimäärästä.

Mutta patentit ovat myös politiikkaa. Standardisointijärjestö IEEE on ottanut kantaa, että patentin hinta voi perustua komponenttiin. Aikaisemmin se on laskettu esimerkiksi 500 euroa maksavan kännykän hinnasta, mutta nyt siis yhdestä vaikka viiden euron hintaisesta osasta. IEEE ei voi kuitenkaan päättää asiaa, vaan ainoastaan suositella. Loput sovitaan tarvittaessa tuomioistuimessa.