Vanhanen: Ruotsin Nato-jäsenhakemus aiempaa ohuemman langan varassa

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen katsoo, että Suomessa on syytä seurata tarkasti Ruotsin sosiaalidemokraattien Nato-linjauksia. Demarien kanta on ratkaiseva, koska Ruotsin kaikki neljä porvaripuoluetta ovat jo Natoon liittymisen kannalla.

politiikka
Matti Vanhanen
Matti VanhanenHenrietta Hassinen / Yle

Keskustan Matti Vanhanen kehottaa suomalaisia päättäjiä pitämään silmällä Ruotsin lähentymistä Natoon. Vanhanen kirjoittaa Suomen ja Ruotsin Nato-suhteesta keskiviikkona julkaistussa Ulkopolitiikkaa-kirjassa. Kirja on Vanhasen omakustanne.

Vanhasen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden kannalta avainasemassa ovat nyt sosiaalidemokraatit, kun kaikki porvaripuolueet ovat asettuneet Nato-jäsenyyden kannalle.

– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että SDP:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa. Ruotsin SDP:ssä päätöksenteon valmistelee lopulta melko pieni joukko, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen sanoo kirjassa, että hän on pitänyt satunnaisesti yhteyttä Ruotsin demareihin ja sen perusteella Ruotsin SDP:ssä ei harkita kannan muuttamista. Vanhasen mielestä kysymys on Suomen kannalta kuitenkin "aikaisempaa ohuemman langan varassa".

Itämeren vakauden kannalta on nyt Vanhasen mielestä tärkeää, että Suomesta pidetään tiiviisti ja laajasti yhteyttä Ruotsin päätöksentekijöihin.

Hävittäjähankintaa Ruotsista harkittava

Vanhanen kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämistä.

Vanhanen heittää kirjassa ilmaan ajatuksen, voisiko ilmavoimien Hornetit korvata ruotsalaiselle alustalle rakennetulla hävittäjällä.

– Suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutevissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla. Se kuitenkin edellyttäisi luultavasti varmuutta siitä, että aseteknologiassa voisimme saada muualta huippulaatua, vaikka alusta olisikin ruotsalainen.

Samalla Vanhanen muistuttaa, että pienellä maalla ei ole varaa muuhun kuin parhaan suorituskyvyn hankkimiseen.

– Parhaimmillaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö tällä alalla voisi tarjota koko Suomi-Ruotsi-alueen suorituskyvyn parantumista, Vanhanen kirjoittaa.