Sex and drugs and rock 'n' roll – englannin kieli jyrää saksan ja muut

Lasten ja nuorten kieliopinnot keskittyvät yhä enemmän englannin kieleen. Opetushallituksessa jopa pohditaan, pitäisikö englannista tehdä ikään kuin kolmas kotimainen kieli, jotta muiden kielten opiskelulle saataisiin tilaa opetussuunnitelmissa.

Kotimaa
Lapsi kirjoittaa vihkoon, kuvassa vieraskielisiä lauseita ja sanoja.
Yle Uutisgrafiikka

Englannin kielen opiskelu syrjäyttää muiden kielten opiskelua yhä vahvemmin. Jo aiemminkin englannin kielen asema oli vahva, mutta digitalisaatio on tuonut vallankumouksen lasten maailmaan ja käsitykseen kielestä, sanoo Kajaanin Lohtajan koulussa englantia opettava Elfi Turpeinen.

– Internet sekä kaikki ne sovellukset ja pelit, mitä tietokoneen ja kännykän kanssa pystyy käyttämään, ovat suorastaan räjäyttäneet lasten kokemuksen kielestä. Se on interaktiivista, he pystyvät vaikuttamaan siihen. Kun he kirjoittavat tai sanovat jotakin ohjelmaan, nettiin tai someen, siitä tulee vastakaikua.

Turpeisen kolmannen luokan oppilaat vahvistavat iloisesti opettajansa sanat. Otso Voutilainen, Artturi Tölli ja Emilia Väisänen sekä muut lapset pulputtavat iloisesti englantia tunnilla jo puolen vuoden opiskelun jälkeen. He sanovat oppineensa alkeita englannista muun muassa pelien kautta. Oppimisen asenne on hyvin avoin.

Englannin kieli on ikään kuin väärässä laarissa.

Paula Mattila

– Pelikonsolilla pelaan Minecraftia ja tietokoneella jotain muuta, sellaisia kivoja pelejä, sanoo Väisänen.

– On se englanti ainakin helpompaa kuin joku kiina, tuumaa Voutilainen.

Muut kielet kiinnostavat yhä vähemmän

Vanhemmatkaan oppilaat eivät Elfi Turpeisen mukaan käy juuri muilla kuin englanninkielisillä internet-sivuilla.

– Yksi poika yritti kerran tilata jotain teknistä asiaa saksankielisiltä sivuilta, mutta eipä siellä ollutkaan mahdollisuutta valita kieleksi englantia. Että ei se englanti ihan aina yksin riitä, sanoo Turpeinen.

Opetushallituksen tilastoista selviää, että vapaaehtoisen pitkän kielen opiskelussa saksan kielen hallitseva asema romuttui jo kymmenen vuotta sitten. Samoihin aikoihin englannin ja ruotsin kielet taistelivat ykkössijasta, jonka lopulta englanti voitti. Kokonaisuudessaan vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt jo 1990-luvun lopun jälkeen.

Opettaja kirjoittaa tussilla taululle kyyrillisiä kirjaimia
Kajaanissa on syntynyt venäjän kielen ryhmiä. Arkistokuva.Kalle Heikkinen / Yle

Samaan aikaan ovat kuitenkin pikkuisen nostaneet päätään sekä venäjän että espanjan opiskelu koko maan mittakaavassa. Kajaanissa ennen niin isojen kielten opiskeluinnon laantuminen näkyy.

– Saksan kielen ryhmiä on hyvinkin vaikea saada kasattua Kajaanissa. Pitäisi saada koottua esimerkiksi kahden eri koulun oppilaat yhteen ryhmään. Venäjän ryhmiä on syntynyt, mutta siinäkin täytyy tunnustaa, että viime vuonna ei venäjää niin paljon enää valittu, sanoo Turpeinen.

Kainuussa on hyviä kokemuksia videoyhteyden varassa kielten opiskelemisesta esimerkiksi Suomussalmelta ja muualta Ylä-Kainuusta.

– Meidän pitäisi osata se täällä kaupungissakin tehdä. Ja tehdä muutenkin kaikkemme, että näitä ylimääräisiä kieliä ja ryhmiä saataisiin, toteaa Turpeinen.

Englannin kielestä kolmas kotimainen?

Opetushallituksessa mietitään huomattavasti radikaalimmin, miten englannin kielen ylivaltaan pitäisi vastata. Mietinnässä on keinoja, miten opetukseen voisi saada lisää tilaa muille kielille.

Opetushallituksen opetusneuvos Paula Mattilan mukaan saksan kielen opiskelu on romahtanut, ranska mataa samalla tasolla ja uusina, mutta pieninä ryhmiä mukaan ovat tulleet venäjä ja espanja.

Venäjän ryhmiä on syntynyt, mutta siinäkin täytyy tunnustaa, että viime vuonna ei sitä niin paljon enää valittu.

Elfi Turpeinen

Mattilan mukaan englannin kielen ylivalta todellisen elämän tarvekielenä sotkee muuta kielenopetusta.

– Nyt kun lapsi ja nuori katsoo, mitä kieltä hän ainakin tarvitsee tulevaisuudessa, englannin kieli on ylivoimainen. Puhutaan globishista (siirryt toiseen palveluun), kansainvälisen kommunikaation kielestä. Sitä tarvitaan hyvinkin monenlaisissa viestinnän tilanteissa niin vapaa-ajalla kuin työssäkin.

Mattilan mukaan nykyinen tuntijako ei suo mahdollisuutta eriyttää englannin kieltä asemaan, joka sille ehkä kuuluisi.

– Englannin kieli on ikään kuin väärässä laarissa. Tavallaan se on tämän globalisoituneen maailmanajan Suomessa eräänlainen kolmas kotimainen kieli. Nykyinen tuntijako ei vain mahdollista opetusta, jossa englannilla olisi oma tärkeä paikkansa kaikkien oppilaiden opinnoissa ja silti riittävästi tilaa muiden kielten opiskelulle.

Esimerkiksi Norja on askeleen Suomen edellä (siirryt toiseen palveluun) englannin kielen koulutuksessa, sanoo Mattila.

– Siellä englannilla on asema kansainvälisen kommunikaation kielenä, jota opiskelevat kaikki perusopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Suomessakin englannin kielen taito olisi likimain kansalaistaitoon verrattava asia.