Uusi tutkimus tukee käsitystä Maan ainutlaatuisuudesta – Eikö Kopernikus ollutkaan aivan oikeassa?

Miksi vieraat sivilisaatiot eivät ole asuttaneet koko Linnunrataa, vaikka niillä voi olla meihin verrattuna miljardien vuosien etumatka, kysyy yhdysvaltalaistutkija.

tiede
Eteläiseltä pallonpuoliskolta otettu kuva Linnunradasta.
Eteläiseltä pallonpuoliskolta otettu kuva Linnunradasta. ESA / A. Fujii

Ihminen on iät ajat pohtinut vieraan elämän mahdollisuutta. Voisiko elämää jossain muodossa löytyä naapuriplaneetoiltamme tai jostain kauempaa?

Jos elämä pärjää Maassakin yllättävissä paikoissa, kuten valtamerten pohjien "mustina savuttajina" tunnettujen kuumien lähteiden läheisyydessä ja kilometrien syvyydessä maan alla, niin eikö sitä voi kehittyä myös muualla avaruudessa?

Monet asiantuntijat luottavat siihen, että maan ulkopuolista elämää löytyy jo lähivuosikymmeninä. Tulokset ovat kuitenkin olleet ainakin toistaiseksi laihoja siitäkin huolimatta, että maailmankaikkeus on täynnä planeettoja.

Voi hyvin olla, että jonain päivänä kaukaisessa tulevaisuudessa suuri osa universumia kuhisee elämää meidän toimiemme ansiosta.

Max Tegmark

Tähän ongelmaan tarttui myös Upsalan yliopiston tähtitieteilijä Erik Zackrisson tutkimusryhmineen.

Tietokonesimulaation avulla he loivat ensin miniuniversumin, joka mallinsi vanhimpia galakseja. He lisäsivät pakettiin fysiikan lait – niin hyvin kuin ne tunnetaan – jotka kuvasivat galaksien kasvua, sekä tähtien ja planeettojen muodostumista. Lopuksi he pikakelasivat koko alkuräjähdystä seuranneen maailmankaikkeuden historian eli 13,8 miljardia vuotta.

Laskutoimituksen lopputulos oli, että universumissamme on 700 triljoonaa planeettaa. Yhdessä triljoonassa on ykkösen jälkeen 18 nollaa.

Maa ei ole ihan tavallinen planeetta

Maan tekee kuitenkin poikkeukselliseksi muutama seikka: planeetat sijaitsevat tyypillisesti galakseissa, jotka ovat huomattavan erilaisia kuin oma Linnunratamme. Lisäksi oma planeettamme on merkittävästi nuorempi kuin useimmat kaltaisensa.

Tutkimuksesta uutisoineen Scientific Americanin (siirryt toiseen palveluun) mukaan tutkijoiden arvio Maan poikkeuksellisuudesta on melkoinen keikaus takaisin Nikolaus Kopernikusta edeltävään ajatteluun. Kopernikus osoitti runsaat 400 vuotta sitten, että Maa ei olekaan ainutlaatuinen ja kaiken keskipiste.

Tutkijaryhmä myöntää, että heidän laskelmiinsa sisältyy epävarmuuksia.

– Tietämyksemme osatekijöistä on epätäydellinen, sanoo ryhmän tutkija Andrew Benson Scientific Americanille.

Laskelmiaan varten tutkijat joutuivat esimerkiksi veikkaamaan, kuinka paljon planeettoja syntyy sellaisten tähtien ympärille, joissa on muita vähemmän raskaita alkuaineita. Ryhmä pitää kuitenkin arviotaan planeettojen kokonaismäärästä luotettavana.

Vasta pari tuhatta eksoplaneettaa löytynyt

Jos toisilla sivilisaatioilla on meihin verrattuna vaikkapa 3,5 miljardin vuoden etumatka kehityksessä, niin miksi ne eivät jo ole asuttaneet galaksiamme?

Max Tegmark

Tähän mennessä avaruudesta on löytynyt runsaat kaksi tuhatta eksoplaneettaa. Niitä etsitään esimerkiksi Nasan Kepler-avaruusteleskoopilla, joka kykenee näkemään vain osan tähtiä ympäröivistä planeetoista. Helpoimmin Kepler havaitsee isoja planeettoja, jotka kiertävät lähellä emotähteään.

Ihmiskunnan löytämät planeetat eivät ole edes edustava otos tähtien kiertolaisista.

Zackrisson huomauttaa, että tietämyksemme eksoplaneetoista perustuu vain pieneen osaan omaa Linnunrataamme, jossa tähdet ovat paljolti toistensa kaltaisia.

Voiko ihmiskunta asuttaa universumin?

Tutkija Max Tegmark Massachusetts Institute of Technologysta eli MIT:stä ei ollut mukana tutkimusryhmässä, mutta on osallistunut keskusteluun Maan ainutlaatuisuudesta. Hänen mielestään Maa on merkittävä poikkeus kopernikaanisesta periaatteesta – ei sijaintinsa vaan nuoren ikänsä takia.

– Jos toisilla sivilisaatioilla on meihin verrattuna vaikkapa 3,5 miljardin vuoden etumatka kehityksessä, niin miksi ne eivät jo ole asuttaneet galaksiamme, kysyy Tegmark.

Hänen mukaansa todennäköinen vastaus on, että älyllistä elämää kehittyy harvoin, vaikka planeettoja olisikin runsaasti.

Tegmarkin mukaan Maan asukkaiden ei pidä kokea itseään vähäpätöisiksi.

– Voi hyvin olla, että jonain päivänä kaukaisessa tulevaisuudessa suuri osa universumia kuhisee elämää meidän toimiemme ansiosta, hän sanoo.

Päivitys 26.2.2016 kello 23:05: Korjattu, että yhdessä triljoonassa on ykkösen jälkeen 18 nollaa, ei mainitussa luvussa.