Perheyrittäjä Jari Paasikivi: sukupolvenvaihdos on kellosepän tarkkaa työtä

Suomessa mietitään parhaillaan 50 000 perheyrityksessä, kuinka varmistetaan onnistunut sukupolvenvaihdos. Nostetaanko keulille oman suvun edustaja vai ulkopuolinen ammattilainen?

talous
Jari Paasikivi.
Jari Paasikivi.Oras Invest

Seuraajakysymystä joudutaan lähivuosina ratkomaan harvinaisen useassa yrityksessä.

– Oman suvun johtajan tai ulkopuolisen palkkaamisessa on puolensa, mutta tarkkana sukupolvenvaihdoksessa pitää olla, sukuyhtiö Oras Investin toimitusjohtaja Jari Paasikivi sanoo. Perheyhtiöllä on 70 vuoden perinteet omistajana ja teollisena yrittäjänä.

Paasikivi itse siirtyi kymmenisen vuotta sitten Oraksen toimitusjohtajan paikalta suvun omistusyhtiön, Oras Investin, vetäjäksi. Oraksen vetäjä taas tuli suvun ulkopuolelta.

Oras Invest omistaa Oraksen sataprosenttisesti. Uponorista yhtiö omistaa vajaan neljänneksen sekä Kemirasta ja Tikkurilasta vajaan viidenneksen.

Oras Investin nettovarallisuus on runsaat 700 miljoonaa euroa ja omistettavien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto neljä miljardia euroa. Yhtiö on täysin perheen omistama.

– Isäni ei ollut mikään sarjayrittäjä,vaan halusti kehittää yritystä pitkäjänteisesti.

Grafiikka Jari Paasikiven omistuksista.
Oras Investin omistukset.

Omistaja vaalii rahojaan

Paasikiven mukaan perheyrittäjillä on yleensä pitkäjänteisyyttä eli osataan ja uskalletaan nähdä suhdannesyklien yli. Omistajuus velvoittaa.

– Ja tietysti intohimo tehdä asioita.

Paasikivi muistuttaa kokemuksesta, että keskustelut sukuyhtiön seuraajasta pitää aloittaa ajoissa. Jos mittariin on kertynyt yli 50 vuotta, alkaa olla jo kiire. Tällaisten asioiden pohdiskeluun menee useita vuosia.

Usein perheyhtiöt päätyvät suvun omaan jäseneen, mutta Paasikiven mielestä siihen ei saa pakottaa ketään velvollisuudentunteesta. Jos ei ole paloa, ei tule tulosta. Asiat voivat mennä juntturaan.

Jos taas yhtiö päättää valita ulkopuolisen toimitusjohtajan, perheellä pitää olla niin paljon taitoa, että hallitus voi ohjata toimitusjohtajaa.

Parhaillaan Oras Invest valmistelee osakassopimusta, jotta kaikki on kirjattu selkeästi paperille. Jokaisella seitsemällä omistajalla pitää olla roolit kirkkaasti selvillä. Tällä vältetään, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin.

– Vähänkin suuremmissa yrityksissä kannattaa panostaa hallitustyöskentelyyn. Sinne suvun tai perheen olisi hyvä ottaa ulkopuolinen jäsen sparraajaksi. Sellainen, joka todella osaa haastaa omistajat.

– Hallitusammattilaiset ovat kalliita, mutta osaavat asiansa. Ei hallitukseen kannata ainakaan valita isäukon vanhaa rotari-kaveria, vaikka sattuisikin olemaan lakimies, Paasikivi hymähtää.

Valtio voisi terävöityä omistajana

– Myös kaikissa omistajaryhmittymissä on hyviä ja huonoja omistajia. Molempia lajeja löytyy pörssiyhtiöistä, perheyhtiöistä tai valtionyhtiöistä.

Paasikiven mielestä kaikkein vaikein omistaja on valtio. Miksi valtion esimerkiksi pitää omistaa pörssiyrityksiä?

– Varmasti on sellaisia yhtiöitä, joista valtio voisi hyvin luopua, vaikka Solidium onkin mielestäni onnistunut aika hyvin valition omistusyhtiönä. Ilmeisesti halut ovat kuitenkin muuttumassa, Paasikivi arvuuttelee.

Solidium omistaa esimerkiksi Oras Investin osittain omistamasta Kemirasta noin 17 prosenttia. Lisäomistuksen ostamiseen Paasikivi ei ota kantaa.

Paasikiven mielestä valtion omistajapolitiikka on kuitenkin hieman hakusessa.

– Työnjako ja toimintamalli omistajaohjausyksikön ja Solidiumin välillä kaipaisivat selventämistä, hän sanoo.

Juttua korjattu 9.2.: Tarkennettu liikevaihtoa, joka on omistettavien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto.