1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Girjásin lapinkylä Jällivaarassa voitti Ruotsin valtion oikeudessa

Girjásin lapinkylä eli paliskunta Jällivaarassa, Pohjois-Ruotsissa, on voittanut Ruotsin valtion käräjäoikeudessa. Kylä vaati ja sai yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan. Girjás haastoi valtion oikeuteen vuonna 2009.

Ulkomaat
Girjásin lapinkylän jäsenten iloa oikeudessa 3.2.2016.
Girjásin lapinkylän jäsenten iloa Jällivaaran käräjäoikeudessa 3.2.16.Marja Påve/ Sameradion & SVT Sápmi
Girjásin lapinkylän jäsenten iloa oikeudessa 3.2.2016.

Jällivaaran käräjäoikeus Ruotsissa antoi tänään päätöksensä niin kutsutussa Girjásin-asiassa. Asiasta uutisoi Ruotsin Saamenradio & TV Sameradion & SVT Sápmi.

Mats Berg
Anne-Ravna Allas / Sameradion & SVT Sápmi

Girjásin lapinkylä tai paliskunta (su. sameby, _sa. čearru_) Jällivaarassa, Pohjois-Ruotsissa, vaati ja sai tuomioistuimen kautta yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan.

Käytännössä tuomio tarkoittaa, että lapinkylä pääsee määräämään missä ja miten heidän alueellaan voi metsästää ja kalastaa – esimerkiksi lapinkylä voi ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät juuri sillloin ole laiduntamassa.

Lapinkylät ovat poronhoitoa harjoittavia oikeushenkilöitä. Ruotsissa on 51 lapinkylää. Ruotsissa poronhoitoa saavat harjoittaa vain saamelaiset, toisin kuin Suomessa.

Oikeus: Girjás on käyttänyt maita kauemmin kuin Ruotsin valtio

Jällivaaran käräjäoikeus perusteli päätöstään antaa Girjásin lapinkylälle yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen sillä, että Girjás on käyttänyt maita kauemmin kuin Ruotsin valtio.

Girjása duomu gullamin 3.2.2016
Marja Påve / Sameradion & SVT Sápmi

Käräjäoikeus tarkasteli useita näkökohtia, mutta ratkaisevaa oli se, kuinka kauan lapinkylä on käyttänyt maita ja milloin Ruotsin valtiosta tuli maanomistaja.

– Perusteena tuomiolle on se, että saamelaiset ovat käyttäneet alueen maita jo 500 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen ja siitä lähtien. Lapinkylä on metsästänyt ja kalastanut Girjásin lapinkylän alueella noista ajoista aina näihin päiviin asti, sanoi tuomari Niklas Lund.

Käräjäoikeuden mukaan Ruotsin valtio tuli maanomistajaksi alueelle ensimmäisen kerran ennen vuoden 1887 kiinteistötoimitusta ensimmäisen poronhoitolain yhteydessä.

Käräjäoikeus näkee myös, että lapinkylä on saanut oikeudet alueeseensa pitkäaikaisen käytön seurauksena ja ilman kilpailua maankäytöstä.

Kiista alkoi jo vuonna 1993

Pyyntioikeuksista on kiistelty jo 1990-luvun alusta alkaen, kun lapinkylät menettivät määräysvaltansa metsästykseen ja kalastukseen, kun Ruotsin valtiopäivät vapauttivat oikeudet kaikille vuonna 1993.

– Vastakkain ovat myös alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet ja vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien vahvat intressit, kertoo Anna-Karin Niia Sameradion & SVT Sápmista.

Girjáš čearru kárttás
SVT Sápmi

Girjásin lapinkylä haastoi Ruotsin valtion oikeuteen vuonna 2009. He perustelivat vaatimuksiaan yksinoikeuksiin sillä, että he ovat satojen vuosien ajan käyttäneet aluetta pääelinkeinoihinsa poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen.

– Lapinkylä perusteli, että elämäntapansa kautta he ovat kehittäneet yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen alueella eikä sitä ole kukaan aikaisemmin epäillyt, kertoo Niia.

Valtio maanomistajana näki, että kalastus- ja metsästysoikeudet kuuluvat valtiolle.

– Ruotsin valtion näkemyksen mukaan lapinkylä ei ole nimeksikään käyttänyt maita ennen kuin valtio alkoi vaatia omistusoikeutta, Niia kertoo.

Tuomio myöhästyi kuukausia

Tuomiota on odoteltu jo useita kuukausia ja se annettiin viimein tänään keskiviikkona puolilta päivin Suomen aikaa.

– Kahdeksan vuoden odotus on päättynyt, kommentoi Girjásin puheenjohtaja Mats Berg kyynelsilmin.

Girjásin lapinkylän jäsenten iloa oikeudessa 3.2.2016.
Marja Påve/ Sameradion & SVT Sápmi

– Hyvä tuomio erinomaisin perusteluin. Tämä on uudenaikainen tuomio, sillä siinä on otettu huomioon kansainväliset alkuperäiskansaoikeudet, Berg sanoo.

Lapinkylän jäsen ja vanhempi poromies Alfred Blind iloitsi myös voitosta.

– Olen iloinen ja hyvä että meni näin hyvin. En kuitenkaan usko, että tämä jää tähän, Blind sanoi.

"Tuomio on tärkeä poronhoidolle"

Jörgen Jonsson (gur.) ja Mats Berg
Jörgen Jonsson (gur.) ja Mats Berg Máret Steinfjell / Sameradion & SVT Sápmi

Ruotsin saamelaisten valtakunnallinen järjestön SSR:n puheenjohtaja Jörgen Jonsson pitää tuomiota tärkeänä poronhoidolle.

– Olen iloinen, mutta samaan aikaan surullinen siitä, että saamelaisten oikeuksia pitää vaatia tuomioistuisten kautta, Jonsson sanoo.

Ruotsin valtio ei ole vielä ilmoittanut valittaako tuomiosta

Anna Skarhed
Anna SkarhedSVT

Ruotsin valtiolla on kolme viikkoa aikaa valittaa tuomiosta.

Ruotsin valtion oikeuskansleri Anna Skarhed ei osannut vielä sanoa aikooko valtio valittaa tuomiosta.

Skarhedin arvion mukaan tuomio on hyvin tärkeä periaatteellisella tasolla ja sen vuoksi saattaa olla syytä testata se seuraavassa oikeusasteessa.

Norrbottenin metsästäjät huolissaan

Norrbottenin metsästäjien yhdistys on huolissaan siitä, että porosaamelaiset voittivat.

Birgitta Isaksson
Birgitta IsakssonSVT

He pelkäävät, että paikallisten ihmisten metsästys- ja kalastusharrastusta supistetaan nyt, kun valtio hävisin tämän maanhallintoasian, sanoo metsästysseuran hallituksen jäsen Birgitta Isaksson SVT Sápmille.

Metsästäjien yhdistys pelkää myös lupien kallistuvan ja sääntöjen tiukentuvan.

Sameradion & SVT Sápmi (ruotsinkielinen video): Mistä Girjás-tuomiossa on oikein kyse? (siirryt toiseen palveluun)

Lue Jällivaaran käräjäoikeuden yhteenveto tuomiosta (ruotsiksi) (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Anne-Ravna Allas, Maria Saijets, Marja Påve, Ann Catrin Stenberg Partapuoli / Sameradion & SVT Sápmi

Lue seuraavaksi