Professori: Viisi asiaa, joista Venäjälle tulee olla kiitollinen

Koko Itä-Suomi Kuopioon asti on satoja vuosia rakentunut Venäjän kaupan varaan. Nyt venäläisiä ei näy, mutta paljon venäläistä täällä näkyy: juomatavat, melankolisuus ja jurottaminen ovat tunnistettavia piirteitä etenkin itäsuomalaisissa.

Kotimaa
Kaukaan paperitehdas
Vilma Hannén / Yle

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori, yhteiskuntatieteilijä Karl-Erik Michelsen on vuosien ajan tutkinut ihmisten yhteiseloa Suomen itäosissa ja Venäjän Karjalassa. Michelsen oli myös pitkään Lappeenrannassa toimivan Etelä-Karjala-instituutin johtajana. Seuraavassa hän listaa viisi tärkeintä asiaa, joista saamme kiittää Venäjää.

1. Idänkauppa

Koko itäinen Suomi rakentui 1700-luvulta pitkälti Pietaria hyödyntäen. Täältä kuljetettiin elintarvikkeita Pietariin ja oltiin siellä töissä. Viipuri oli välissä saranakohtana ja sen kukoistus 1800-luvulta sotiin asti oli paljolti riippuvainen tästä. Syntyivät myös suuret yhteiset hankkeet, kuten Venäjän kanssa yhdenmukainen rautatielinjasto ja Saimaan kanava.

_Suomalaiset ovat hyödyntäneet vuosisatoja Venäjää, Venäjän markkinoita, kasanneet sieltä rikkauksia ja vaurautta. Suomalaiset ovat hyödyntäneet Venäjää, mutta missään vaiheessa se ei ole ollut toisinpäin. Vaikka olisi voinut käydä niin, että venäläiset olisivat tulleet ja vaikka vallanneet suomalaiset yritykset tai suomalaisia luonnonvaroja. Suomeen tulevat venäläiset ovat oikeastaan vasta kahden viime vuosikymmenen ilmiö. _

2. Paperiteollisuus

Kun teollinen paperinvalmistus alkoi 1800-luvun puolivälin jälkeen, oli Suomi Venäjän suurruhtinaskunta. Venäjä puolestaan oli suljettu yhteiskunta suhteessa Euroopan markkinoihin. Tulliraja kulki pohjanlahdessa Suomen ja Ruotsin välillä. Venäjän sisämarkkinoille jäänyt Suomi oli yhteiskunnallisesti ja teknologisesti Venäjää edellä.

1800-luvun loppupuolella muodostui suomalaisen yhteiskunnan rikkauden lähde. Itään paperia ja länteen matalajalosteisempaa sahatavaraa.

Karl-Erik Michelsen

Paperinvalmistus oli 1800-luvulla high tech -puuhaa, joka vaati osaamista. Suomalaiset onnistuivat valloittamaan parhaimmillaan neljänneksen venäläisistä paperimarkkinoista. Suomalaista paperia vietiin Pietariin ja _siitä eteenpäin. 1800-luvun loppupuolella muodostui siis suomalaisen yhteiskunnan rikkauden lähde. Itään paperia ja länteen matalajalosteisempaa sahatavaraa. _

3. Suomalainen identiteetti

Elias Lönnrot rakensi Kalevalaa itäkarjalaisen runoperinteen pohjalle ja muokkasi sieltä suomalaisen mentaliteetin ja identiteetin juuret. Syntyi itään sopiva, rauhaa ja luontoa rakastava, ei ongelmia aiheuttava kansakunta, jossa on itäisiä piirteitä. Syntyi se viisauden periaate siitä, miten eletään näin suuren naapurin lähellä. Karjalaisuus on yksi suomalaisen identiteetin keskeisiä elementtejä. Ja ei se minnekään ole hävinnyt, vaikka se Karjala menetettiin. Karjalaisuus elää ja on voimissaan, hyvinkin monessa suunnassa.

4. Suomen poliittinen kulttuuri

Autonomian ajalla, 1800-luvulla syntyi suomalainen, pragmaattinen politiikan tekeminen. Venäjä-osaaminen perustuu realismiin, tosiasioiden tunnustamiseen. Ylipäätään politiikassa on pitkässä linjassa vaikuttanut myöntyvyyden politiikka. Venäjää myötäillään, ymmärretään, ennustetaan ja arvioidaan. Oman itsenäisen ajattelun ja rajojen _peilaaminen aina siihen realistiseen geopoliittiseen tilanteeseen, mikä milloinkin Venäjällä on. Sieltä syntyi tämä Snellmannin–Kekkosen–Paasikiven–Koivoiston-linja, joka katkesi Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta joka tuntuu nyt palanneen. Poliittinen kulttuuri noudattaa itäisen ajattelun ja opin malleja._

5. Suomen eriskummallinen yritysperinne

Suomalaiset yritykset oppivat 1800-luvulta lähtien kahdenlaisen kauppatavan. Idässä toimittiin omanlaisellaan periaatteella, lännessä toimittiin toisella tavalla. Suomessa samankin yrityksen sisällä saattaa edelleen olla kaksi erilaista toimintamallia: toinen sopii itään, missä kaikki talouden ja toiminnan järjestelmät ovat hyvin keskitettyjä ja valtio-ohjattuja. Valuutat saattavat olla vaihtamattomia, rajat suljettuja ja kaikki tapahtuu sellaisella valtiollisella päätöksentekotasolla. Tämä sama yritys pystyy toimimaan myös läntisillä markkinoilla aika kilpailukykyisesti, missä sitten vallitsee kysynnän ja tarjonnan vapaat lainalaisuudet.