1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Yliopistot karsivat kanditutkintoja merkittävästi – miten käy erikoisosaamiselle?

Useat Suomen yliopistot uudistavat tutkintojaan nykyistä laaja-alaisemmiksi. Kandidaatin tutkintoon johtavat hakukohteet vähenevät monissa yliopistoissa merkittävästi. Yliopistojen johtoportaissa vakuutetaan, että muutokset eivät liity säästöihin, mutta niitäkin syntyy.

Kotimaan uutiset
Krista Alasalmi aikoo erikoistua elintarvikekemiaan.
Krista Alasalmi aikoo erikoistua elintarvikekemiaan.Yle / Sasha Silvala

Joukko nuoria elintarviketieteen opiskelijoita on sonnustautunut valkoisiin takkeihin ja suojalaseihin laboratorioluokassa Helsingin yliopiston Viikin Kampuksella.

Kolmatta vuotta opiskeleva Krista Alasalmi ja toista vuosikurssia käyvä Sampo Latvakangas käsittelevät tottuneesti erikoisia nesteitä ja laitteita, joista syntyy kummallisia ääniä ja hajuja. Ulkopuoliselle laboratorioharjoitukset eivät avaudu lainkaan, mutta nuoret tuntuvat tietävän täsmälleen mitä tekevät.

Opintojen alkuvaiheessa tilanne oli vielä toinen. Elintarviketieteen salat olivat monille pelkkä mysteeri, mutta yleensä nuorten täytyy päättää jo koulutukseen hakiessaan, mihin he erikoistuvat maisterivaiheessa.

Tietty kanditutkinto johtaa tiettyyn maisterivaiheeseen. Jos mieli muuttuu, täytyy hakea uudestaan toisen tutkinnon opinto-oikeutta ja aloittaa opinnot uudestaan nollapisteestä.

Laaja kanditutkinto lisää valinnanvapautta

Alasalmen ja Latvakankaan kohdalla opinnot kuitenkin alkoivat ja myös etenevät eri tavalla, sillä he opiskelevat uudentyyppisessä laaja-alaisessa kanditutkinnossa. Siihen on yhdistetty kahden pääaineen eli elintarvikekemian ja -teknologian opintoja.

Sampo Latvakangas tekee laboratorioharjoitusta.
Sampo Latvakangas tekee laboratorioharjoitusta.Yle / Sasha Silvala

– Kun tietää vähän laajemmin alasta, pystyy paremmin ajattelemaan myös muita asioita kuin vain omaa pääosaamistaan, Latvakangas sanoo.

Kun tutkinnossa on aiempaa enemmän yleisiä opintoja, nuorille jää myös enemmän valinnanmahdollisuuksia maisteriopintoihin.

– Kun aloitin opinnot, en oikein tiennyt, mikä tämä ala on. Nyt olen saanut selvyyttä, mikä kiinnostaa ja mikä ei, niin tiedän, mitä maisterivaiheessa haluan. Luultavasti kallistun elintarvikekemian puolelle, Alasalmi kertoo.

"Riskinä voi olla se, että tohtorin tutkinnosta tuleekin maisterin tutkinto"

Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen lehtori Sanna Kanerva on ollut mukana suunnittelemassa laajoja kanditutkintoja. Hän näkee niissä sekä hyviä että huonoja puolia.

– Hyvää on se, että opiskelijan ei tarvitse yliopistoon tullessaan tietää, mitä maisterivaiheessa haluaa. Mutta kun pyritään laaja-alaisuuteen, se syö mahdollisuutta erikoistua syvällisesti yhteen osa-alueeseen. Riskinä voi olla, että tohtorin tutkinnosta tuleekin maisterin tutkinto eli sitten vaaditaan tohtorin tutkinto, jotta olisi riittävän syvällinen erikoisosaaminen tietyltä alalta.

Lähivuosina laajat kanditutkinnot ovat arkipäivää monissa yliopistoissa, jotka parhaillaan mylläävät tutkintojaan. Samalla kun kandiohjelmia laajennetaan, niiden määrää hakukohteina vähennetään.

Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on nyt 102 kandidaatin tutkintoon johtavaa hakukohdetta, mutta syksyllä 2017 niistä on jäljellä enää 32. Päätökset uusista kandi- ja maisteriohjelmista sekä niiden välisistä opintopoluista tehdään tämän kevään aikana.

– Suurin muutos on se, että yhdistämme pieniä pääaineita ja sivuaineita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tieteenalat säilyvät, mutta opintoja järjestetään suuremmissa kokonaisuuksissa, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen.

Myös Jyväskylän yliopistossa kandiohjelmia aiotaan vähentää nykyisestä noin viidestäkymmenestä 30–40 hakukohteeseen.

Tampereen yliopistossa vastaava uudistus tehtiin jo vuonna 2012, jolloin viidestäkymmenestä kandidaatin hakukohteesta vähennettiin puolet.

Tampereen yliopiston opintopalvelujohtaja Mikko Markkolan mukaan hakukohteiden määrä saattaa vähentyä edelleen, kun yliopisto kehittää yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston kanssa, mutta suunnitelmia ei vielä ole tehty.

"Suomi on ottamassa harppauksen kohti aitoa Bolognan mallia"

Suomi sitoutui Bolognan malliin eli eurooppalaiseen kolmivaiheiseen korkeakoulututkintoon jo vuosikymmen sitten. Käytännössä kandiopiskelijat kuitenkin valmistuvat yhä yhdestä ja samasta opintoputkesta maisteriksi, ja osa jatkaa tohtoriksi.

– Muutos jäi alkuvaiheessa pitkälti tekniseksi. Nyt Suomi on ottamassa harppauksen kohti aitoa Bolognan mallia, sanoo Jyväskylän yliopiston strategiajohtaja Kari Pitkänen.

Helsingin yliopiston vararehtorin Keijo Hämäläisen mukaan uudistus helpottaa opiskelijoiden liikkumista eri yliopistojen välillä sekä Suomessa että ulkomailla.

– Tätä kautta opiskelijat voivat liikkua sujuvasti kandiohjelmista maisteriopintoihin toiseen yliopistoon oman tieteenalan ja kiinnostuksen mukaan. Näin koulutusuudistus tukee yliopistojen profiloitumista.

Muutoksista huolimatta yliopistolaki takaa edelleen kandeille oikeuden maisteritutkinnon suorittamiseen. Lisääntyvä valinnanvapaus maisteriopintojen suhteen aiheuttaa kuitenkin sen, että kaikki eivät mahdu suosituimpiin maisteriohjelmiin. Tässä kohtaa opiskelijan menestys aiemmissa opinnoissaan voi vaikuttaa valituksi tulemiseen.

Säästöt eivät ole syynä, mutta niitä syntyy

Yliopistojen johtoportaista vakuutetaan, että opetusta ei uudisteta säästösyistä, mutta ainakin Tampereella opetuksesta on tullut kustannustehokkaampaa uudistuksen myötä.

– Kun hakukohteita ja koulutuksia on puolet vähemmän, on myös neuvontaa sekä järjestelytyötä vähemmän, ja opetustarjonta on selkeämpää, sanoo opintopalvelujohtaja Mikko Markkola.

Myös Helsingin yliopiston Viikin kampuksella tehokkuus näkyy opettajien kasvaneessa työmäärässä, sillä Sanna Kanervan uusilla kursseilla on ollut tuplasti enemmän opiskelijoita.

– Opiskelijat joutuvat itse ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Kun on yksi opettaja ja 200 opiskelijaa, ei millään voi antaa henkilökohtaista opetusta niin isolle opiskelijamäärälle.

700 opiskelijan massaluentoja

Opiskelijoille opetuksen tehostaminen näyttäytyy massaluentoina, joita seurataan kotoa videoyhteyden välityksellä. Elintarviketiedettä opiskeleva Sampo Latvakangaskin on huomannut, että yliopisto säästää.

– Kun peruskursseilla, kuten tilastotieteessä ja peruskemiassa, on 700 ihmisen massaluentoja, pysyyköhän opetuksen taso yhtä korkeana kuin se on ollut aikaisemmin, Latvakangas miettii.

Mutta yliopistojen synkistä ajoista ja säästöistä huolimatta nuorilla on edelleen vankka usko tulevaisuuteen.

– Totta kai, jos kaikki opiskelemme yhdessä samaa juttua, emme pysty erikoistumaan hirveän hyvin mihinkään tiettyyn asiaan. Uskon kuitenkin, että kun tämä opiskelu muuttuu, niin työmarkkinatkin muuttuvat. Siellä osataan arvostaa sitä, että meillä on laajempi tieto koko elintarviketieteestä eikä vain jostakin tietystä osa-alueesta, Krista Alasalmi sanoo.

Lue seuraavaksi