Räjäytetty linna rakennetaan uudestaan lumesta – Kajaani vastustaa jälleen venäläismiehitystä

Ruotsin valtakunnan aikana oli hetki, jolloin piskuisen Kajaanin linna oli Ruotsin viimeinen tukikohta Suomessa. Salossa liehui Ruotsin lippu, vaikka maa oli lähes kokonaan vihollisen miehityksen alla. Tänä vuonna tuo aika eletään Kajaanissa uudestaan.

ilmiöt
Lumimiilun sisäänkäynti.
Heikki Rönty / Yle

Kajaanissa linnasaarella (siirryt toiseen palveluun) 50 puolustajaa vastusti 4 000 venäläistä hyökkääjää joulukuusta helmikuuhun tasan 300 vuotta sitten. Pieni, urhea taistelu oli osa Suurta Pohjan sotaa (siirryt toiseen palveluun). Ruotsi hävisi sodan ja menetti suurvalta-asemansa. Ja Kajaani menetti linnansa, sillä venäläiset räjäyttivät sen maaliskuussa 1716.

Linnan piiritys eletään Kajaanissa uudestaan maaliskuussa, kun Kajaani Dancen 100 tanssijaa käy läpi piirityksen vaiheet, sanoo teatteriryhmä Vaara-kollektiivin ohjaaja ja tuottaja Veikko Leinonen.

– Esitys alkaa siitä, että Kajaani esitetään tällaisena gallialaiskylänä, joka vielä viimeisenä piti Ruotsin lippua yllä ja vastusti venäläistä miehitystä. Esityksessä ei pyritä toistamaan koko historiaa, mutta se seuraa itse tarinaa tosi tarkasti, ja pelaa sillä hauskasti, kertoo Leinonen.

Linna rakennetaan uudelleen

Esityspaikkakaan ei ole tavanomainen. Kajaanin rakennetaan lumesta melkoisen tarkka kopio Kajaanin linnan ensimmäisestä kehitysvaiheesta, sanoo Renne Sänisalmi.

– Siinä oli ympäröivät muurit ja rotundit, eli pyöreät tornit ja neliskanttiset linnoitukset. Ensimmäisessä versiossa taisi olla hirsirakennuksia sisällä, mutta täällä ei sentään niitä tehdä. Linnanpiha säilytetään niin isona kuin mahdollista.

Lumesta tehdyn linnan lopullinen koko on noin puolet alkuperäisestä.

Sänisalmelle linnan rakentaminen on tuttua puuhaa. Linna on jo kuudes lumirakennelma, jonka rakentamista hän ohjaa Kajaanijoen varressa. TämänvuotinenkinLumimiilu (siirryt toiseen palveluun)rakennetaan Kainuun ammattiopiston viherrakentajalinjan oppilastyönä. Mukana on myös Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Lumimiilun rakentamista.
Lumimiilu kohoaa Kajaaninjoen varteen samoille kohdille kuin viime vuotinen linnakin.Heikki Rönty / Yle

Aiemmat rakennelmat on tehty luonnonlumesta, mutta tällä kertaa kaiken piti olla toisin. Kaikki tarvittava lumi piti tehdä lumitykillä, koska se on kestävämpää lumirakentamisessa.

Osa rakenteista joudutaan kuitenkin tekemään luonnonlumella, koska lumitykki ei ehdi suoltaa tarvittavaa määrää lunta ennen 20. helmikuuta koittavaa Lumimiilun avajaispäivää. Materiaalia menee tuhansia kuutioita.

Mitä linnasta jää jäljelle?

Linnan rakentamista suunniteltiin jo muutama vuosi sitten, mutta silloin ajatus ehdittiin jo haudata.

– Ajatus hautautui, koska ei ollut pyöreitä muotteja eikä muutenkaan riittävästi muottikalustoa, Renne Sänisalmi kertoo.

Lumimiilun 2016 pohjapiirros.
Lumimiilu 2016 -linnan pohjapiirros.Heikki Rönty / Yle

Keväällä 2015 kaikki muuttui, kun linnan nykyisen isännän Metsähallituksen Päivi Tervonen otti yhteyttä.

– Hän tuli Leinosen Veikon kanssa juttelemaan, että jospa linna tehtäisiinkin uudestaan. Niiltä pohjilta lähdettiin suunnittelemaan ja saatiin vähän budjettiakin kasaan ja uudet muotit tehtyä. Tässä ollaan, iloitsee Sänisalmi.

Kun Suuressa Pohjan sodassa venäläiset räjäyttivät piirityksen loputtua Kajaanin linnan tuusan nuuskaksi, miten käy uudelle linnalle esityksen lopussa? Ohjaaja Veikko Leinonen jättää ilmaan kysymyksen.

– Se jätetään vielä arvoitukseksi, mutta luulen tänne jäävän jäljelle vielä jonkun muurinpalan.