1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuka tahansa voi kirjoittaa mikrohistoriaa: Vanhat kuvat muuttuvat kiehtoviksi tarinoiksi Facebookissa

Paikallishistorian kirjoittaminen on saanut uusia ulottuvuuksia, kun yhä useammille paikkakunnille on perustettu Facebookiin omia historiaryhmiä. Ryhmissä pääsevät ääneen sellaisetkin ihmiset, joiden hallussa oleva tieto ei todennäköisesti mitenkään muuten tulisi tallennetuksi.

Kotimaan uutiset
pakkolaskun tehnyt kone pellolla
Pakkolaskun tehnyt lentokone Hankolan pellolla vuonna 1934.Ähtärin historiaa / Facebook

Ähtäriläinen Aarno Isomäki perusti Facebookiin Ähtärin historiaa -ryhmän runsas vuosi sitten. Nyt jäseniä on liki 2000 ja juttu luistaa. Vastaavia kotiseudun historiaan kurkistelevia ryhmiä on perustettu lukuisille paikkakunnille.

Tämä on sellaista jokamiesluokan historiankirjoitusta.

Aarno Isomäki

– Tämä on sellaista jokamiesluokan historiankirjoitusta, naurahtaa Isomäki.

Isomäki sanoo olevansa itse sen verran nuori mies, että ryhmän postauksissa ja keskusteluissa esiin tulee jatkuvasti uusiakin asioita. Myös väärät luulot oikenevat ja tieto täsmentyy, kun ryhmän jäsenet kertovat paikkakunnan vanhoista asioista ja tapahtumista.

– Erityisesti ne kaikkein vanhimmat valokuvat koukuttavat, sanoo Isomäki ja huomauttaa, että valokuvissa vanhuus on jo jonkinlainen itseisarvo.

Vanhoista valokuvista käynnistyy yleensä vilkas keskustelu. Ihmisiä tunnistetaan ja kuvaan liittyviä tarinoita kerrotaan.

– Joskus keskustelu karkaa hyvinkin kauas julkaistusta valokuvasta, eikä sillä mitään väliä, vaikka karkaakin, kyllä maailmaan tekstiä mahtuu, sanoo Isomäki.

Syventävää tietoa

Valokuvat viehättävät myös eläkkeellä olevaa toimittaja Irja Suihkoa, joka on ryhmän aktiivinen jäsen. Suihko on tallentanut ja julkaissut paljon kotiseutunsa historiaa, ja on siksikin kiinnostunut Facebookin historiaryhmästä.

– Ei siellä mitään sellaista ole tullut vastaan, mikä suorastaan hämmästyttäisi, mutta siellä on kyllä paikallishistoriaa syventävää tietoa. Ihmisten muistelut ja kertomukset elävöittävät historiaa ja tuovat sitä lähelle, sanoo Suihko.

järvimaisema
Näkymä "Peränteen Punkaharjulta" Kirkkosalmen suuntaan ennen järven laskua.Ähtärin historiaa / Facebook

Aarno Isomäki toimii ryhmän ylläpitäjänä ja on hämmästellyt sitä, että ryhmään on liittynyt paljon myös nuoria jäseniä. Oma lukunsa ovat Ähtäristä pois muuttaneet, joille ryhmä on mieluisa side vanhaan kotipaikkakuntaan.

– Jos ei ihmisellä ole juuria, ei sille kasva siipiä, sanoo Suihko ja iloitsee siitä, että Facebookin avulla ihmiset voivat löytää toisiaan välimatkojen ja aikojen takaa ja jakaa yhteistä historiaa.

"Muistan Artturi Marjaniemen kertoneen..."

Sekä Suihko että Isomäki ovat löytäneet ryhmässä julkaistujen kuvienja kirjoitusten joukosta "helmiä". Yhtenä sellaisena kumpikin tuo esiin kuvan lento-onnettomudesta 1930-luvun puolivälistä. Kone on tehnyt pakkolaskun Hankolan pellolle.

pellolle pakkolaskun tehnyt lentokone, vanha kuva
Ähtärin historiaa / Facebook

Aarno Isomäki on itse tutkinut kuvan taustoja ja kommentoi Facebookissa:_ "Keskinen & Stenman SIH 22 KOULUKONEET tietää kertoa, että Aero A-32GR AEj-52 sai 8.9.1934 moottorihäiriön ja teki pakkolaskun Ähtärissä. Ohjaaja ev.luutnantti V. Snellman ei loukkaantunut. Kone korjattiin."_

Keskusteluun osallistuu myös Heikki Savola: "Muistan Artturi Marjaniemen kertoneen, kuinka tämä sattui sotaharjoituksen yhteydessä ja paikalle rienttäessään hän repi housunsa piikkilangassa."

Digiaika on herättänyt vanhat valokuvat uuteen eloon ja innostanut ihmisiä tutkimaan omaa ja kotiseutunsa historiaa. Kuvien jakaminen on nykytekniikalla helppoa. Silti vanhoja valokuvia yhä myös tuhoutuu.

– Perikunnat tuhoavat välinpitämättömyyttään paikallishistoriaa. Vanhat valokuvat, jotka eivät kiinnosta tai niissä esiintyviin ihmisiin ei ole sidettä, menevät usein jopa roskiin perinnönjakovaiheessa, tietää Isomäki.

Isomäen mukaan Ähtärissä kotiseutuyhdistys (Ähtäri seura) on tehnyt arvokasta työtä tallentaessaan historian kannalta kiinnostavia kuvia.

– Varmasti ne ovat suurimmaksi osaksi tallella, mutta kyllä minulla sellainen tutina on, että siellä (Ähtärin historiaa -ryhmässä) sellaisia aiemmin löytämättömiäkin kuvia on ollut esillä.

Ähtärin rautatieasema 1900-luvun alussa.
Ähtärin rautatieasema.Ähtärin historiaa / Facebook

Ihmisten tarinoita

Museonhoitaja Minna Heinonen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta sanoo, että Facebookin historiaryhmien valokuvissa ja kirjoituksissa voi hyvinkin tulla esiin paikallishistorian kannalta kiinnostavaa ja uutta tietoa.

– Niissä ryhmissä voivat päästä ääneen sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole jäseniä kotiseutuyhdistyksissä tai muissa vastaavissa, ja joiden hallussa oleva tieto ei muuten tulisi koskaan julki ja tallennettua, toteaa Heinonen.

Heinonen itse kuuluu syntymäpaikkansa Ylivieskan kotiseuturyhmään. Heinonen on pannut merkille, että ryhmissä on mukavasti mukana kaiken ikäisiä ihmisiä, myös vanhempia, joiden hallussa on arvokasta tietoa.

vanha auto
Autot tulivat kuviin 1950-luvulla.Ähtärin historiaa / Facebook

– Ryhmissä voidaan kertoa yksittäisten ihmisten tai vaikka talojen historiaa. Se on sellaista mikrohistoriaa, joka ei ole missään kirjoissa ja kansissa. Isommat tapahtumat ovat tallentuneet esimerkiksi sanomalehtiin, mutta sitten on kaikenlaisia pieniä sattumuksia, jotka ovat tallessa vain ihmisten muistissa, sanoo Heinonen.

Esimerkiksi vanhan talon peruskorjaaja voi olla enemmän kuin kiitollinen kaikesta taloaan koskevasta tiedosta: talon rakentamisvaiheista, sen asukkaista, heidän tarinoistaan.

Museoihmisenä Heinonen arvostaa myös sitä, että yksityisten ihmisten omistuksessa olevia vanhoja kuvia päätyy jaettaviksi. Maakuntamuseon Facebook-sivujen ylläpitäjänä hänkin on pannut merkille, että vanhat valokuvat jos mitkä kirvoittavat keskustelua.

Lue seuraavaksi