Keskisuomalaiset kansanedustajat lupaavat tehdä työtä työn eteen

Työllisyys, sote ja maahanmuutto. Siinä kolme asiaa, jotka pitävät myös keskisuomalaiset kansanedustajat kiireisenä alkaneella valtiopäiväkaudella.

Kalmari, Saarijärvi
äänestystaulu
Aletta Lakkala / Yle

Eduskunta on aloittamassa arkista aherrustaan alkuviikon avajaisjuhlinnan jälkeen. Valtiopäivillä onkin edessä työntäyteinen vuosi. Työmarkkina- eli yhteiskuntasopimus, sote-uudistus, itsehallintoalueiden rakentaminen, digitalisointi, normienpurku, turvapaikanhakijatilanne..

Ratkaistavana on pitkä lista vaikeita asioita.

Yle Jyväskylä kysyi keskisuomalaisilta kansanedustajilta, mitä kukin heistä pitää keskeisenä omassa työssään tällä kaudella ja miten he aikovat näitä asioita edistää ja pitää esillä. Kysyimme myös, miten kansanedustajat osaltaan edistävät maakunnan surkean työllisyystilanteen kohentamista.

Sähköpostikyselyyn vastasi yhdeksän kymmenestä maakunnan kansanedustajasta.

Vastausten perusteella maakunnan parlamentaarikoilla painotukset ovat hyvin samanlaiset. Puoluekannasta riippumatta jokaisen asialistalla on ykkösenä juuri työllisyyden kohentaminen. Keinot hiukan vaihtelevat.

Lisää tukea työllistämiseen

SDP:n Lauri Ihalainen toteaa, että työllisyys ja työmarkkinaratkaisun syntyminen ovat ykkösasioita valtakunnan politiikassa. Entinen ay-johtaja puhuu mieluummin työmarkkina- kuin yhteiskuntasopimuksesta. Hän iloitsee siitä, että hallitus on arvioinut tilanteen uudelleen.

Ihalainen muistuttaa, että yhteiskunnalla on edelleen tärkeä rooli työllistämisessä ja investointiedellytysten luomisessa. Ex-työministeri perääkin valtiolta lisää tukea työllistämiseen.

Kaskipuun investointipäätös Viitasaarella ja Äänekosken biotuotetehdas ovat Ihalaisen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, miten poliittisilla toimilla ja rahoituksella kuten rakennemuutostukien avulla on luotu edellytyksiä uusille investoinneille.

– Nyt pitää vahvistaa tätä positiivista kierrettä, joka Keski-Suomessa on alkanut, Ihalainen sanoo.

Ihalainen muistuttaa, että talouden kohentamista hidastavat vientiongelmat ja kasvun hitaus. Myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tarvittaisiin lisää rahaa, samalla kun turvapaikan saaneiden kotouttaminen vaatii rahoitusta.

Opposition tehtävänä on Ihalaisen mielestä tuoda esiin vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.

– Monia asioita viedään kuitenkin yhdessä eteenpäin, esimerkiksi talousvaliokunnassa, hän tähdentää ja toteaa vielä, että vaikuttamista tehdään muuallakin kuin eduskuntasalissa.

Kehysriihi seurannassa

Myös Ihalaisen puoluetoveri Susanna Huovinen toivoo hallituksen muuttavan linjaansa suhteessa työllisyysmäärärahoihin. Hän toteaa, että uusien työpaikkojen syntyminen ja nykyisten säilyminen on tärkeää, mutta myös "perinteiselle työllisyyspolitiikalle on kysyntää".

– Liian moni työtön tai työttömyysuhan alla oleva kertoo karuja tositarinoita siitä, miten koulutusta tai muuta apua ei tahdo saada. Ihmisten työkyvystä ja osaamisesta on pidettävä huolta, Huovinen sanoo.

Jyväskyläläiskansanedustaja kertoo seuraavansa erityisen tarkasti talouden kehitystä ja hallituksen kehysriihen valmistelua. Entistä peruspalveluministeriä kiinnostavat myös sote-uudistuksen eteneminen ja ylipäätään hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden kehittyminen sekä kansalaisten asema.

Huovinen kertoo seuraavansa myös pakolaiskriisiä ja muuta kansainvälistä politiikkaa ulkopolitiikkaan liittyvien tehtäviensä kautta.

Hän myöntää, että oppositiolla on käytössään "rajallisempi määrä vaikuttamiskeinoja", mutta kuitenkin tärkeä rooli politiikassa.

– Olemme pystyneet eduskuntakeskusteluilla, taustavaikuttamisella ja julkisilla puheenvuoroilla saamaan muutoksia hallituksen linjaan, Huovinen sanoo.

Kokoomuksen normivastaava

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimokin haluaa kääntää Suomen talouden suunnan ja parantaa työllisyyttä. Wallinheimon mielestä tämä tapahtuu vain, jos yritysten työllistämismahdollisuuksia parannetaan.

Ratkaisun avaimet ovat hänen mukaansa kevään kolmikantaneuvotteluissa, joissa ratkaistaan yhteiskuntasopimuksen ja paikallisen sopimisen kohtalo.

Wallinheimo sanoo tekevänsä aktiivisesti työtä normien purkamiseksi. Hän on puolueensa eduskuntaryhmän normivastaava. Hallituspuolueiden tavoitteena on purkaa byrokratiaa ja muuttaa säännöksiä niin, että yrittäminen helpottuu.

Työ on jo aloitettu, ja jatkoa on luvassa.

– Vielä kevään aikana tämä ensimmäinen lista saanee jatkoa uusilla norminpurkuehdotuksilla hallituksen strategiaistunnossa maaliskuussa, Wallinheimo sanoo.

Kokoomusedustaja kertoo tekevänsä yhteistyötä maakunnan yrittäjien kanssa "pullonkaulojen avaamisessa".

– Tällainen oikeiden ihmisten tapaamisten järjestely ja kontaktien välitys on kansanedustajan tärkeimpiä tehtäviä, joilla voi konkreettisesti vaikuttaa nopeastikin maakunnan elinvoimaan, Wallinheimo tähdentää.

Rakentamalla työtä

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Petri Honkonen kertoo keskittyvänsä ennen kaikkea rakentamisen ja asumisen norminpurkuun.

– Kaikki keinot, millä saadaan rakentamisen luvitus, kaavoitus, ympäristöluvitus ja muut vaatimukset nykyistä sujuvammaksi ja helpommiksi , lisäävät rakentamista myös Keski-Suomessa, saarijärveläinen Honkonen toteaa.

Rakentaminen puolestaan merkitsee lisää työllisyyttä maakuntaan, Honkonen muistuttaa. Hänen mukaansa Keski-Suomessa on nyt hyvä vire teollisuuden ja kaupan rakentamisessa, ja se pitäisi saada siirtymään myös asunto- ja vapaa-ajanasuntorakentamiseen.

Digitalisaatiota ja lähiruokaa

Kivijärveläinen Anne Kalmarikin (kesk.) alleviivaa työn ja toimeentulon merkitystä. Uuden työn syntyyn tarvitaan Kalmarin mukaan yritysten kilpailukykyä kohentava yhteiskuntasopimus tai vastaavaa lainsäädäntöä sekä muita toimia, jotka helpottavat työllistämistä ja työn vastaanottamista.

Kalmari peräänkuuluttaa myös maltillisia palkkaratkaisuja ja pienten yritysten verotaakan kohtuullistamista sekä turhan byrokratian purkamista.

– Digitalisaation avulla tulemme saamaan paljon mahdollisuuksia maakuntaamme. Vaikutan siihen, että yliopistoamme hyödynnetään mm uusien oppimisympäristöjen tuottajana. Itse yritän saada erityisesti biotalouden yrityksille mahdollisuuksia, Kalmari toteaa.

Kalmari tunnetaan lähiruuan puolestapuhujana, ja hän sanookin pyrkivänsä mm. parantamaan ruuantuotannon kannattavuutta ja lisäämään lähiruuan osuutta julkisissa hankinnoissa.

Päähallituspuolueen edustaja toteaa, että valtion talous on saatava kuntoon, "vaikka päätökset ovat raskaita". Hänen mielestään samalla pitää huolehtia heikommista.

– Työikäisen, työkykyisen ihmisen tulee vähän pystyä antamaan omistaan, Kalmari toteaa.

Kolmannen kauden kansanedustaja kertoo tekevänsä Euroopan Neuvostossa työtä sen eteen, että turvapaikanhakijatilanne saataisiin hallintaan.

– Tehtävä ei ole helppo ja kansainvälisten kriisien taustalla on myös ilmaston muutos ja suurvaltapolitiikka. Jos ruoka ja vesi loppuu tai henki on uhattuna, on pakko lähteä, Kalmari muistuttaa.

Perustulokokeilu käyntiin

Keskustan Aila Paloniemi arvioi, että keskeistä tänä keväänä on yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja paikallisen sopimisen pelisääntöjen luominen. Paloniemi muistuttaa, että neuvottelujen tulos vaikuttaa ratkaisevasti eduskunnan kevään päätöksiin.

Yhteiskuntasopimuksen syntyminen vaikuttaa myös maakunnan työllisyyteen, Paloniemi toteaa. Hän haluaa perustulokokeilun aikaan tällä kaudella, muun muassa siksi, että sen avulla pätkätöiden vastaanottaminen voidaan saada kannattavaksi.

Toisena suurena asiana Paloniemi nostaa esiin sote- ja maakuntauudistuksen, joiden "pitää mennä nyt eteenpäin". Hän arvioi, että eduskuntaa pitävät kiireisenä myös maahanmuutto, kotouttaminen ja sisäinen turvallisuus.

– Henkilökohtaisesti teen työtä esimerkiksi ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon sekä perhehoidon lakikokonaisuuksien kanssa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Paloniemi kertoo.

Neljännen kauden jyväskyläläisedustaja on myös ulkoasiainvaliokunnan jäsen, jossa kevään listalla ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä kehityspoliittinen selonteko. Sivistysvaliokunnassa käsittelyyn tulevat mm. toisen asteen reformi ja nuorisotakuu.

Paloniemi muistuttaa, että maakunnassa on valoa näkyvissä mm. Äänekosken biotuote- ja Viitasaaren ikkunatehtaan sekä uuden sairaalan kaltaisissa hankkeissa. Hän uskoo, että ammattikorkeakoulun, yritysten ja yliopiston yhteistyöllä luodaan pohjaa kansainvälistymiselle ja uudenlaiselle osaamiselle.

Osaamisesta työpaikkoja

Pitkäaikaisin keskisuomalainen kansanedustaja, entinen ministeri ja nykyinen varapuhemies Mauri Pekkarinen korostaa hänkin Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamisen tärkeyttä. Pekkarinen huomauttaa, että työpaikkojen väheneminen on jo pysähtynyt.

Kasvuun vaaditaan hänen mielestään yhteiskuntasopimusta, paikallista sopimista ja rakenteellisia uudistuksia kuten sote- ja maakuntauudistusta.

Pekkarisen mielestä nyt tarvitaan yhteiskuntasopimusta, jossa "työaikoja varovasti lisätään ja työllistämisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia madalletaan" Paikallisen sopimisen avulla voidaan hänen mukaansa myös välttää "tarpeettomia konkursseja".

Muina keinoina Pekkarinen mainitsee viiden prosentin yrittäjyysvähennyksen tarjoamisen pk-yrityksille sekä satsaamisen uuteen teknologiaan, uusiutuviin luonnonvaroihin ja koulutukseen.

Konkaripoliitikko haluaa, että maakunnassa hyödynnetään biotalouden uusia mahdollisuuksia. Hän haluaa vauhdittaa maakunnan hankkeita niin, että ne jalostuvat ja pääsevät "valtakunnallisten kärkihankkeiden rahoituksen ja kehittämisen piiriin".

Pekkarisen tavoitteena on "maakunnan suuren osaamispotentiaalin muuttaminen vihdoin uusiksi työpaikoiksi ja yrityksiksi", mikä vaatii yhteistyön radikaalia lisäämistä.

Mauri Pekkarinen näkee, että maakuntaan saatava elinkeinoelämän rahoitus olisi hyvä keskittää "energian, metallin, kyberin ja matkailun tarpeisiin".

Aktiivista verkostotoimintaa

Eduskuntaan neljän vuoden tauon jälkeen perussuomalaisena palannut ex-kristillisdemokraatti Toimi Kankaanniemi luettelee Suomen kilpailukyvyn palauttamisen, työelämän uudistamisen ja rakenneuudistuksen keskeisiksi asioiksi, mutta kärkilistalla ovat myös mm. "vaikeimmassa asemassa elävien aseman parantaminen ja maahanmuuton hallitsemiseksi laaditun laajan toimenpideohjelman toteuttaminen".

Rakenneuudistuksella Kankaanniemi viittaa sote- ja itsehallintoalueuudistukseen sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen.

– Hallituspuolueen kokeneena kansanedustajana toimin verkostoissani aktiivisesti em. tavoitteiden saavuttamiseksi monilla eri tasoilla, mm. valtiovarainvaliokunnassa ja sen kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana, Kankaanniemi kertoo.

Kankaanniemellä on luottamustoimia myös Suomen Kuntaliitossa. Politiikassa hän sanoo ahkeroivansa Keski-Suomen työllisyystilanteen parantamiseksi.

– Olen lähes päivittäin yhteydessä työministerin ja hänen avustajiensa kanssa. Etsimme ratkaisuja ja pyrimme löytämään uusia keinoja. Äänekosken ja Viitasaaren sekä eräiden muiden uusien hankkeiden myötä näkyy, että usko maan hallituksen uudistuspolitiikkaan tuottaa tulosta Keski-Suomessa, Kankaanniemi kehuu.

Kankaanniemi muistuttaa, että hallitusohjelmassa on paljon biotalouteen ja uusiutuvaan energiaan kohdistuvia toimenpiteitä.

– Keski-Suomen on syytä olla niiden suhteen aktiivinen. Samoin monien kokeilujen osalta, joita suunnitellaan, Kankaanniemi toteaa.

Neljän t:n linja

Keski-Suomen ensimmäinen vihreä kansanedustaja, jyväskyläläinen Touko Aalto, sanoo pitävänsä työssään keskeisenä neljän t-kirjaimen linjaa: talous, työllisyys, terveys ja turvallisuus.

– Vastaan Vihreiden valtiovarainvaliokuntatoiminnasta ja vaihtoehtobudjettien laadinnasta. Parlamentaarisessa sote-seurantaryhmässä vastaan osaltani historiallisen sote-uudistuksen valmistelusta, Aalto luettelee.

Aallon mielestä työllisyyden, oikeudenmukaisen tulonjaon ja uuden kestävän kasvun edellytysten luominen on kaiken talouspolitiikan perusta. Hän sanoo, että se parantaa myös sisäistä turvallisuutta, sillä "kahtiajakautunut kansa on myös turvallisuusuhka".

– Tolkun ihmisenä edistän turvapaikanhakijoiden nopeaa ja laadukasta kotouttamista Suomen lainsäädännön puitteissa, Aalto toteaa.

Eduskuntatyön lisäksi Aalto sanoo vaikuttavansa puhujavierailujen ja julkisen kirjoittamisen avulla. Hän raportoi työstään avoimen työkalenterin kautta.

Myös Aalto perää valtiolta lisää työllisyysmäärärahoja ja sanoo esittävänsä niitä myös lisätalousarvioiden yhteydessä.

– Työn vastaanottamisesta tulee tehdä kaikissa tilanteissa kannattavaa, edistän perustulokokeilua Keski-Suomeen, Aalto sanoo.

Hän haluaa myös, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen olisi pienyrittäjille helpompaa, ja siksi hän esittää työntekijän palkkaamisesta koituvien sivukulujen korvaamista yrittäjälle vuodeksi valtion pussista.