Monitulkintainen metsähallituslaki epäilyttää myös luontopalveluita

Metsähallituslain uudistus arveluttaa niin kansalaisjärjestöjä kuin Metsähallituksen luontopalveluja itseäänkin, mutta eri syistä. Luontopalveluissa pelätään johtamisjärjestelmän monimutkaistuvan entisestään. Luonnonsuojelujärjestöt ovat huolissaan kansallisvesien ja Suomen latu ulkoilureittien ja taukopaikkojen siirtymisestä liikelaitoskäyttöön.

Kotimaa
Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen ja Suomen ladun asiantuntija Anne Rautiainen.
Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna peräti 15 prosenttia. Mutta pitääkö kävijöiden olla huolissaan uudesta metsähallituslaista ja sen vaikutuksista kansallispuistoihin? Keskustelemassa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen sekä Suomen ladun asiantuntija Anne Rautiainen.

Kansallispuistojen ja -vesien asema Metsähallitusta koskevan lain uudistuksessa on herättänyt huolta muun muassa luonnonsuojelujärjestöissä ja Suomen ladussa. Uudistuksessa ympäristöministeriön ohjausvaltaa vähennettäisiin ja liiketoiminnasta vastaavan johdon roolia vahvistettaisiin.

– Lain valmistelu ei ole ollut niin avointa, kuin mitä olisi ollut toivottavaa. Julkisuudessa ei ole otettu esiin sellaisia tärkeitä muutoksia, mitä laissa on tehty, kuten esimerkiksi luontopalveluiden asema ja ohjaus, asiantuntija Anne Rautiainen Suomen ladusta harmitteli Ylen aamu-tv:ssä käydyssä keskustelussa.

Metsähallituslaki sai lausuntokierroksella hyvinkin kriittisen vastaanoton, ja sitä rukattiin sen jälkeen uuteen uskoon. Uudistuksille ei löydy varauksetonta tukea myöskään Metsähallituksen luontopalveluissa.

Tällä hetkellä jotkut sanamuodot antavat kyllä mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin.

Rauno Väisänen

– Meidän kannaltamme tuntuu, että johtamisjärjestelmä entisestään monimutkaistuu. Olemme koko ajan toivoneet, että ohjaus tulisi selkeästi eduskunnalta ja ohjaavilta ministereiltä, mutta tässä haetaan nyt sellaista balanssia, jossa myöskin meidän liiketoimintapuolen konsernin johto osallistuisi entistä aktiivisemmin tähän ohjaukseen, luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen tuskailee.

Syynä kiire valmistelussa?

Epäselvyydet lain muotoiluissa ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mihin lakiuudistus johtaa ja millaisia tavoitteita sen taustalla on.

– Laki on ollut valmistelussa jo kahdeksan vuotta, ja siinä on monenlaisia vaiheita. Viime vaiheessa on tullut ehkä sitten vähän epäselvyyttä, että mitä nämä uudistukset ja erilaiset lainkirjaukset tarkoittavat, Väisänen summaa.

Luontopalvelujohtaja on kuitenkin tyytyväinen, että epäselvyydet on nostettu keskusteluun.

– Siinä vaiheessa kun lainsäätäjät vihdoin äänestävät tästä, on hyvä tietää, mistä lopulta päätetään. Nyt tällä hetkellä jotkut sanamuodot antavat kyllä mahdollisuuksia monenlaisiin tulkintoihin, vaikka luulen kyllä, että ne johtuvat enemmän kiireestä ja lapsuksista kuin jostakin salaliitoista, Väisänen arvelee.

Väisäsen mukaan lakiuudistuksen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut taata yksityisten toimijoiden toimintamahdollisuudet niin, ettei valtiolle synny epäreilua kilpailuasemaa. Metsähallituksen vastuulla on myös muun muassa valtion metsien hoito ja metsätalous, eli puun myynti ja markkinointi metsäteollisuudelle, sekä lomatontteihin ja metsätiloihin liittyvä kiinteistökauppa.

Luontopalveluiden tehtävänä puolestaan on hoitaa luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion maita, kuten kansallispuistoja. Se vastaa myös useiden merkittävien uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta.