Katso puolueiden kannatuksen heilahtelut ja löydä vastaukset kannatusmittausten sudenkuoppiin

Yle syventää puoluekannatusmittauksia koskevan uutisoinnin sisältöä. Puolueiden kannatusmuutoksia käsittelevien uutisten yhteydessä julkaistava Puoluekannatusmittari näyttää puolueiden kannatuksen heilahtelut vuodesta 1994 ja kertoo kannatusarvioiden virheiden lähteistä ja niiden ratkaisutavoista.

politiikka

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Muokkaa aikarajausta

Valitse näytettävät puoleet

Puolueiden kannatus.Lähde: Taloustutkimus

Näin tehdään Ylen puoluekannatuskysely

Miten suomalaiset äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt? Tämän kertoo Ylen puoluekannatuskysely. Kysely kertoo siis puolueiden suosiosta mittaushetkellä. Puoluekannatuskysely ei kuitenkaan ole vaalituloksen ennuste.

Tämä juttu kertoo, miten Taloustutkimus tekee Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn: miten kyselyn haastateltavat valitaan ja miten suosikkipuoluetta kysytään. Jutun lopussa kerrotaan korjauskertoimesta. Sitä tarvitaan, koska haastatteluissa ihmiset saattavat unohtaa tai jopa valehdella, miten he ovat aiemmin äänestäneet.

Näin haastateltavat valitaan

Taloustutkimus varmistaa, että kyselyn otos antaa edustavan kuvan suomalaisista äänestäjistä. Siksi kyselyssä etsitään vastaajiksi tietynlaisia ihmisiä.

Kyselyssä on aina esimerkiksi väestömäärää vastaava osuus 35–49-vuotiaita Länsi-Suomessa asuvia naisia tai 18–24-vuotiaita Etelä-Suomessa asuvia miehiä.

Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon vastaajan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Asuinpaikka perustuu Tilastokeskuksen suuraluejakoon: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä yhdistetty Pohjois- ja Itä-Suomi.

Ylen kyselyssä Taloustutkimuksen tutkimushaastattelija soittaa vastaajille. Tutkimushaastattelija käyttää tietokoneohjelmistoa, joka etsii vastaajat ja johon kirjataan vastaukset.

Haastatteluihin valitaan 18–79-vuotiaita ihmisiä Suomesta Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Haastateltavat valitaan satunnaisotannalla Bisnode Oy:n Ihmiset-palvelusta, joka on väestötietojärjestelmän kaltainen henkilörekisteri. Ihmiset, jotka ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin, eivät päädy kyselyyn vastaajaksi.

Kun ihminen on valittu satunnaisesti mukaan kyselyyn, hänelle etsitään puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä: matkapuhelinnumero, kiinteä puhelinnumero tai samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

Näin vastaajilta kysytään suosikkipuoluetta

Taloustutkimus ei luettele puhelinhaastatteluissa vastaajille puolueiden nimiä, vaan vastaaja ilmoittaa äänestämänsä puolueen ilman vihjeitä. Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä.

  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2017 kunnallisvaaleissa?
  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?
  • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

Sen jälkeen, kun Sinisen tulevaisuuden kansanedustajat erosivat Perussuomalaiset-puolueesta, tutkimushaastattelija on tarvittaessa varmistanut kumpaa puoluetta vastaaja tarkoittaa. Jos vastaus on epäselvä, tutkimushaastattelija varmistaa, tarkoittaako vastaaja Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia vai Sinistä tulevaisuutta.

Puolueita ei luetella tai listata vastaajille esimerkiksi nettikyselyiden tapaan, koska vastaajilla on taipumus valita jokin tarjotuista vaihtoehdoista. Nettikyselyissä saadaankin usein huomattavasti suurempi osuus äänestysaikeensa ilmaisseita kuin puhelinhaastatteluissa, joissa puolueita ei luetella.

Kyselyn tulos käytännössä virhemarginaalia luotettavampi

Mikään kannatusmittaus ei voi aina olla täysin oikein. Käytännössä kysely on kuitenkin jopa ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatuskyselyssä käytetään edelliseen vaalitulokseen pohjautuvaa korjauskerrointa. Korjauskerroin parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Mikäli kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi 1 200 vastaajaa, kyselyn virhemarginaali on suurten puolueiden (kannatus noin 20 prosenttia) kohdalla ±2,3 prosenttiyksikköä.

Jos puolueen kannatukseksi mitataan 22 prosenttia, kannatus on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3 prosenttia. Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22 prosenttia.

Jos virhemarginaali ilmoitettaisiin koko otoksesta, esimerkiksi 2 433 vastaajasta eikä vain puoluekantansa ilmoittaneista, virhemarginaali olisi suurilla puolueilla pienempi, noin ± 1,6 prosenttiyksikköä.

Pienten puolueiden virhemarginaali on pienempi

Puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali vaihtelee puolueen saaman kannatuksen suuruuden mukaan. Suurten puolueiden kohdalla virhemarginaali on suurempi kuin pienten puolueiden kohdalla.

Selkeyden vuoksi Yle kertoo jutuissaan yhden luvun, jossa virhemarginaali on kyselyssä suurimmillaan.

Jos puolueen kannatus on 20 prosenttia, kannatusmittauksen virhemarginaali on ± 2,3 prosenttiyksikköä, jos puoluekantansa ilmoittaneiden määrä kyselyssä on 1200 vastaajaa.

Jos puolueen kannatus on 15 prosenttia, virhemarginaali on ± 2,1 prosenttiyksikköä, 10 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ± 1,7 prosenttiyksikköä ja 5 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ± 1,3 prosenttiyksikköä.

Virhemarginaali on siis sitä suurempi, mitä lähempänä puolueen kannatus on 50:tä prosenttia. Vastaavasti virhemarginaali pienenee koko ajan kannatuksen lähestyessä nollaa prosenttia.

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä puoluekannatuskyselyssä virhemarginaali on ilmoitettu koko otoksen perusteella syyskuuhun 2016 asti. Lokakuusta 2016 alkaen virhemarginaali on kerrottu puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

Muutos tehtiin, koska vuosien 2015 ja 2016 aikana puoluekantaansa kertomattomien vastaajien osuus kyselyissä kasvoi selvästi. Mittausten epävarmuus lisääntyi, joten virhemarginaalin laskemisperustaa muutettiin.

Uusi tapa kuvaa myös paremmin todellista vaalia, jonka tulos lasketaan vain kantansa ilmoittaneista eli äänestäneistä.

Muutoksen vuoksi puoluekannatuskyselyssä ilmoitettu virhemarginaali siis suureni.

Korjauskerroin tarkentaa haastattelujen tulosta

Puolueiden kannatusmittaus perustuu kunkin tutkimuskerran haastattelujen tulokseen. Haastattelujen antamaan raakatietoon tehdään kuitenkin korjauksia, jotta kysely kuvaisi suomalaisten todellisia äänestysaikeita paremmin.

Tutkimuksissa on todettu todellisen äänestämisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelukyselyissä.

Haastatteluissa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Ihmiset myös muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta, liioittelevat tai jopa valehtelevat äänestämisestään. Haastatteluissa hieman todellista suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa.

Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

Korjauskertoimessa mukana kahdet vaalit

Haastattelututkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Ylen puoluekannatuskyselyssä on elokuusta 2012 alkaen käytetty korjauskertoimen määrittelyssä sekä viime eduskuntavaalien että viime kunnallisvaalien tulosta. Kaksien vaalien tulosten keskiarvo kertoo yhtä vaalia paremmin puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta.

Jos puolue menestyy yksissä vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, tulos saattaisi vaikuttaa korjauskertoimeen voimakkaasti. Yksikin veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voisi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus laskettaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Samoin niin sanotut uudet äänet (vastaaja ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin on kaikille puolueille sama.

Kun klikkaat Puoluekannatusmittarin grafiikasta näkyviin koko aineiston, niin huomaat heti, millaisia järistyksiä perussuomalaisten nousu politiikan raskaaseen sarjaan aiheutti muiden puolueiden kannatukseen.

Puoluekannatusmittarissa Taloustutkimuksen Ylelle tekemät kannatusarviot alkavat vuoden 1994 alusta. Talouslaman ja suurtyöttömyyden keskellä toukokuussa 1994 oppositiopuolue SDP:n kannatus nousi lähelle 35 prosenttia.

Perussuomalaisten ja SDP:n isot piikit

Koko aineistoa koskeva grafiikka näyttää selkeästi, miten poikkeuksellisen jyrkkiä muutoksia ovat olleet perussuomalaisten nousu vuosina 2010–11 sekä sukellus kesän 2015 hallitusvastuun jälkeen.

Myös kesällä 2015 oppositioon joutuneen SDP:n paluu nelossijalta suosituimmaksi puolueeksi näkyy taivasta kohti sojottavana piikkinä.

Suurista puolueista kokoomuksen kannatus on aaltoillut 20 prosentin ylä- ja alapuolella.

Keskustan kannatusmuutokset ovat olleet selkeästi kokoomusta jyrkempiä. Runsaan 20 vuoden aikavälillä keskustan suosion ääripäät ovat olleet 12,6 prosenttia elokuussa 2011 ja 26,8 prosenttia joulukuussa 2014.

Eduskuntavaaleista eduskuntavaaleihin

Puoluekannatusmittarin päänäkymäksi on valittu puolueiden kannatuskehitys edellisten eduskuntavaalien jälkeen.

Yhdellä silmäyksellä näkee, miten puolueiden voimasuhteet muuttuisivat, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin mittaushetkellä.

Puoluekannatusarviota varten tehdyissä haastatteluissa Taloustutkimus on pääsääntöisesti kysynyt, mitä puoluetta vastaajat äänestäisivät eduskuntavaaleissa.

Puoluekannatusarvioiden virheiden lähteet

Puoluekannatusmittarin yhteydessä julkaistaan myös Taloustutkimuksen laatimat selvitykset puoluekannatusarvioiden mahdollisista ongelmakohdista.

Esimerkiksi jokaisen mittauksen yhteydessä julkaistavalla virhemarginaalilla tarkoitetaan sitä, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia ja virhemarginaali on noin 1,4 prosenttiyksikköä ylös tai alaspäin, niin puolueen kannatus vaihtelee 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 20,6–23,4. Kaikkein todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

Asian harrastajille Taloustutkimuksen artikkelit kannatusarvioiden laatimisesta tarjoavat mielenkiintoista tietoa myös korjauskertoimien käytöstä.