Radikaali opettaja Pekka Peura: Kokeita ei tarvita, kun oppilas arvioi osaamistaan itse

Miltä kuulostaisi, jos koulussa ei olisi pakollisia läksyjä eikä kokeita? Oppilaat istuisivat ryhmissä ja ratkoisivat tehtäviä keskenään. Kurssijakson päätteeksi he ehdottaisivat itselleen arvosanaa. Tältä näyttää opetus vantaalaisen opettajan Pekka Peuran tapaan jo nyt. Ylen Koulukorjaamo-sarjassa kysytään, millainen koulu olisi ihanteellinen paikka oppia?

Kotimaa
Opettaja Pekka Peura.
Opettaja Pekka Peuran kokemuksen mukaan yksilöllisempi oppimismalli kasvattaa motivaatiota ja sopii valtaosalle oppilaista.Sasha Silvala / Yle

Ylen Koulukorjaamo haluaa herättää keskustelua siitä, millä tavoin koulu onnistuisi tekemään oppimisesta kaikille kiinnostavaa. Millaisia ratkaisuja siihen tarjoaa opettaja Pekka Peuran kehittämä yksilöllisen oppimisen malli? Koulukorjaamossa seurataan kevään ajan, miten mallia sovelletaan ja kehitetään edelleen kahdessa vantaalaisessa koulussa.

Martinlaakson lukiossa opettava Peura lähti kuusi vuotta sitten haastamaan koulun toimintakulttuuria.

Aloittaessaan matematiikan ja fysiikan opettajana Peura opetti pari ensimmäistä vuotta samoin kuin häntäkin oli opetettu. Hän valmisteli tunteja huolellisesti ja ehti käydä kaikki suunnittelemansa asiat hyvin läpi. Vaikutti siltä, että oppilaat ymmärtävät.

Mutta kurssikokeessa hän yllätyksekseen huomasi, että oppi ei ollutkaan mennyt perille.

Peura ryhtyi tuomaan opetukseen pieniä muutoksia. Ensin hän luopui läksyjen antamisesta jokaisen tunnin jälkeen.

Perinteisessä opetuksessa oppilaiden tulisi omaksua uutta tietoa samassa ajassa, vaikka heillä on kouluun tullessaan erilaista osaamista, erilaisia taipumuksia ja kiinnostuksen kohteita. Hitaammat eivät pysy yhteisen opetuksen tahdissa ja nopeimmat helposti turhautuvat.

Peuran mallissa oppilas saa heti oppimisjakson alussa eteensä usean viikon työurakan. Hän voi edetä tehtävissä omaan tahtiinsa ja samalla hän ottaa enemmän vastuuta oppimisestaan.

– Stressin ja kiireen tunne vähenee. Oppilaat saavat enemmän aikaa paneutua johonkin asiaan, jos sitä tarvitsevat. Jos taas on kykyjä omaksua nopeasti, ei tarvitse odottaa muuta ryhmää, Peura kertoo.

Mittaavatko kokeet aitoa oppimista?

Peura järjestää opetuksen niin, että oppilaille ei pidetä lainkaan arvosanaan vaikuttavia kokeita. Oppilas arvioi itse osaamistaan ja opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta, joka ohjaa oppimista oikeaan suuntaan.

Kokeista hänellä on huonoja kokemuksia jo omilta kouluajoiltaan. Hän ei opiskellut asioita pitkäkestoisesti vaan pääasiassa opettelemalla tärppejä juuri ennen koetta. Asioita ei juuri jäänyt muistiin, eivätkä opiskelutaidot tai itsetuntemus kehittyneet.

Nykyinen opetussuunnitelma ei vaadi kokeiden pitämistä, päinvastoin.

– Jos opettaja toimii niin, että opetetaan jokin kokonaisuus ja pidetään koe kurssin päätteeksi, se on ristiriidassa opetussuunnitelman tavoitteiden ja toimintaohjeiden kanssa. Opetussuunnitelmassa arviointi nähdään nimenomaan vuorovaikutteisena palautteen antamisena.

Opettaja ei luennoi vaan ohjaa oppilasta

Perinteistä luennointia Peura pitää tehottomana tapana opettaa. Hänen opetuksessaan oppilaat tutkivat teoriaa kirjasta tai katsovat lyhyitä opetusvideoita. He työskentelevät ryhmissä ja voivat opettaa toisiaan.

– Oppilaat eivät niinkään kopioi valmiita asioita tai ajatuksia muistiinpanoihin vaan tutkivat itse sitä ilmiötä tai asiaa, Peura kuvaa.

Peura kiertää jatkuvasti kouluttamassa opettajia uudenlaiseen oppimiseen. Hengenheimolaisia on eri puolilla Suomea.

Ensi syksynä uudistuvat opetussuunnitelmat opsit ajavat kouluihin samankaltaista opetuskulttuuria, jota Peuran malli edustaa. Ne korostavat oppimissisältöjen sijaan oppimistaitojen kehittämistä. Opettajajohtoisuudesta pyritään eroon, sillä opettajasta halutaan tehdä oppilaan ohjaaja ja oppilaasta entistä aktiivisempi oppija.

Riittääkö opettajan aika kaikille?

Mallin haasteena on, miten opettajan aika riittää opastamaan kaikkia henkilökohtaista neuvontaa tarvitsevia. Uudenlainen oppiminen on myös aluksi hankalaa, jos oppilas on tottunut tunneilla passiiviseen rooliin. Osa oppilaista saattaa kaivata vanhaa, jos heidän oppimisensa onnistui myös opettajajohtoiseen tapaan.

Peura korostaa, ettei hän tee mitään, mikä ei olisi kouluopetuksessa sallittua ja opetussuunnitelmissa toivottua. Sitä hän tuo esiin kouluttaessaan opettajia.

– Tavoite koulutuksissa on oikeastaan se, että opettajat huomaavat, että on sallittua kokeilla uusia asioita, vaikka se vähän jännittääkin. Mitä sitten, jos se menee ihan pieleen. Haluan innostaa ja näyttää esimerkkiä, että opetustakin voi kehittää.

Yksilöllisen oppimismallin kehitystyö jatkuu kaiken aikaa. Menetelmää soveltavat opettajat kertovat kokemuksistaan ja jakavat toisilleen vinkkejä asian ympärille perustetussa Facebook-ryhmässä (siirryt toiseen palveluun), jossa on yli 8 000 jäsentä.

Koulukorjaamo-sarja alkaa maanantaina 8.2. A-studiossa, TV 1 klo 21.00