Kasvokkain: Rokotetutkija Hanna Nohynek lumoutuu tautien aiheuttajista – Zikavirus säikäytti silti

Kehitysmaissa asunut Hanna Nohynek on itsekin kokenut trooppisen sairauden kauhut. Tiedenaisena hän on toiveikas sen suhteen, että rokote zikavirukseen voi valmistua nopeastikin. Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

Kotimaa
Rokotetutkija Hanna Nohynek.
Rokotetutkija Hanna Nohynek.Jukka Töyli / Yle

Raskaana oleva nainen istuu lääkärin vastaanotolla erittäin ahdistuneena. Nainen on palannut Suomeen lomamatkalta, jolle hän lähti hyvillä mielin ja tietämättömänä matkakohteen zikaviruksesta. Nyt nainen miettii, kasvaako kohdussa pienipäinen ja vammautunut lapsi. On vuosi 2016.

Lääkäri naisen edessä on Hanna Nohynek. Rokotetutkija pitää matkalääketieteellistä vastaanottoa, jossa suunnitellaan henkilökohtaisia lääkitys- ja rokotustarpeita kauas reissaaville ja tutkitaan matkalla sairastuneita.

Nohynek haluaisi halata naista, mutta se ei ole tapana. Vastaanotolla on käynyt zikaviruksen esiintymisalueille lähteviä suomalaisia ja useita sieltä palanneita raskaana olevia naisia.

– Ovat ne ahdistavia hetkiä, kun mietitään keinoja diagnosoida äidin ja sikiön tilannetta raskauden alkuvaiheessa. Zikavirusinfektion ja pienipäisyyden syy-seuraussuhdehan on vielä avoin, mutkikas asia.

Hanna Nohynekin päätyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on toimia ylilääkärinä kansallisessa rokotusohjelmassa eli pitää huolta siitä, mitä meihin pistetään ja ketkä kuuluvat jonon alkupäähän.

Nohynek pitää silmällä maailmalla liikkuvia tartuntatauteja, joihin tiedetään olevan tekeillä rokotteita, ja valmistelee Suomen suhtaumista niihin. Pian on jo aika tilata influenssarokotteet ensi talveksi, kunhan Maailman terveysjärjestön asiantuntijat ovat päättäneet koostumuksen.

– Zikaviruksen kohdalla hätkähdin. Se on muistutus siitä, että, vaikka kuinka suojaudumme, luonto on meitä askeleen edellä. Aina tulee uusia asioita, joita en kuvitellut olevan.

Silti Nohynek pelkää harvoin. Hän lumoutuu viruksista ja bakteereista eikä näe niitä kauheina uhkakuvina, vaan haasteina, joihin pitää vastata.

Rokottaminen aina epävarmaa

Rokotetutkijoiden on pidettävä jatkuvasti yhteyttä toisiinsa. Esimerkiksi zikaviruksen kohdalla kokonaiskuva koostuu vielä pienistä tiedonmurusista. Suomalaiset infektiolääkärit, zoologit ja infektioepidemiologit pitävät toisensa ajan tasalla.

Kuka tietää, vaikka lähtisin Brasiliaan tutkimaan, miten rokote toimii.

Hanna Nohynek työskenteli parikymmentä vuotta kehitysmaissa kuten Filippiineillä. Hänen mielestään tutkija tulee nöyremmäksi opittuaan, kuinka rajallisia ovat omat mahdollisuudet vaikuttaa. Epävarmuutta pitää sietää – oli kyse sitten tutkimusrokotuksista alkeellisilla seuduilla tai pandemian torjunnasta Suomessa.

– Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas eikä sataprosenttisen turvallinen. On vain toimittava parhaan senhetkisen tutkimustiedon varassa.

Rokotuskriitikoilta Nohynek kertoo saaneensa olla viime vuodet rauhassa. Hän arvelee epäilevien äänten keskustelevan lähinnä omiin ryhmiinsä klikkiytyneinä. Rokotemyönteisyys horjuu Nohynekin mukaan osassa Suomea, mutta syitä vasta selvitellään.

Vielä maailmalle tutkimaan?

Kun on vuosikaudet pohtinut rokotusstrategioita kehitysmaiden lapsille ja ulkomaiset kollegat kysyvät yhä säännöllisesti neuvoja, Hanna Nohynek tekee mielessään jo lähtöä.

Tiedän, millaista on menettää voimansa sairaudelle.

– Koko ajan mietin, missä pystyisin parhaiten laittamaan taitoni likoon. Onko se Suomen rokotusohjelma vai jotain muuta? Jos tulee jokin zikavirusrokote, kuka tietää, vaikka lähtisin Brasiliaan tutkimaan, miten se toimii.

Lähtö polttelee, mutta lapsenlapset ja iäkkäät vanhemmat pitävät tutkijan kotimaassa.

Samaan aikaan maailmalla tapahtuu. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto on jo lähettänyt Brasiliaan epidemiologeja pystyttämään laboratorioita ja selvittämään zikan ja pienipäisyyden yhteyttä.

– He ovat nopean reagoinnin joukkoja. Itse olen pidemmän linjan suunnittelija, Nohynek toppuuttelee.

Zikarokote jopa vuodessa

Useat kansainväliset lääkeyritykset ovat aloittaneet tunnustelut zikarokotteen kehittämiseksi. Tutkimusrokotteen jakaminen suurille ihmisjoukoille ei ehkä olekaan niin kaukana.

– Rokotteiden aikaviiveet ovat selvästi lyhentyneet, kunhan sairauden syntyä ja kehitystä ymmärretään riittävän hyvin.

Aikanaan kesti keskimäärin 12 vuotta eläinkokeista siihen hetkeen, että valmis rokote saatiin laajaan tuotantoon ja jakeluun. Mutta ebolarokotteen kohdalla laajamittainen valmistus alkoi jo vuoden kuluttua siitä, kun tehotutkimukset kentällä Afrikassa olivat päättyneet.

Hanna Nohynek arvioi, että zikarokotteen saamisessa epidemia-alueiden väestölle kestää ainakin yhdestä kolmeen vuotta. Ennen sitä viruksesta pitää löytää ne rakenteet, jotka ovat ihmiselle saatavan suojan kannalta tärkeimmät.

Tieteellisen löydön jälkeen lääketeollisuuden täytyy päättää, keille rokotetta aletaan kehittää. Lisäksi aikaa vievät tutkimusrahoituksen kokoaminen ja myyntiluvan saaminen lääkeviranomaisilta.

– Rokotteen on annettava riittävä suoja ja mahdollisten haittavaikutusten on jäätävä tarpeeksi pieniksi.

Nohynek ei pidä zikavirusta uhkana Suomelle, sillä tautia levittäviä hyttysiä ei ole tavattu täällä päin Eurooppaa, eivätkä ne nykyilmastoomme asettuisikaan. Jos zikavirukseen kehitetään rokote, suomalaisista sen tarvitsevat vain tautialueille reissaavat, malarianestolääkityksen tapaan.

Salama iski kahdesti

Teini-ikäinen tyttö makaa vuoteessa tuskaisen kuumana. Joululomasta nauttiminen Boholin saarella Etelä-Kiinan merellä on tyssännyt denguekuumeen oireisiin. Saarelta ei löydy tehohoitoa. Vuoteen vieressä istuu tytön äiti huolesta sekaisin. On vuosi 2004.

Tytön äiti on Hanna Nohynek. Hän on itse sairastanut denguen, zikaviruksen sukulaisen, kuusi vuotta aiemmin. Nyt salama on iskenyt toistamiseen ja oma lapsi kärsii. Eikä saarelta löydy tehohoitoa.

Lopulta tytär saadaan Manilaan. Vaikka toipuminen on rankkaa, tytär selviää.

Äiti puolestaan päättää tekevänsä töitä rokotteiden hyväksi entistäkin syventyneemmin.

Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.