Seinäjoen kevytlentoasema pyrkii aloittamaan maaliskuussa – uusi yritys jo rekisteröitävänä

Seinäjoelle suunniteltu kevytlentoasemamalli etenee. Rengonharjun lentotoimintaa varten on perustettu yritys, johon on sijoittanut rahaa satakunta pääosin pohjalaista yrittäjää. Seinäjoella on tarkoitus pilotoida valtion tuella Suomen vähäliikenteisten lentokenttien uutta toimintamallia.

liikenne
Aura-auto puhdistaa Seinäjoen lentoaseman kenttää.
Aura-auto puhdistaa lumipyryistä Seinäjoen lentokenttää.Mirva Korpela / Yle

Seinäjoen lentokentän lentotoimintaa pyörittämään ryhtyvän yrityksen perustaminen on edennyt.

Uuteen yritykseen on sijoittanut rahaa noin sata pääosin pohjalaista yrittäjää. Heistä yksi on seinäjokelainen Juhani Pakari, joka kertoo, että uuden yrityksen osakepääoma on maksettu ja yritys on rekisteröintivaiheessa. Uuden niinsanotun kevytlentoaseman on tarkoitus aloittaa toimintansa maaliskuun aikana.

– Rengonharjusta tulee Suomen tehokkain kenttä, lupaa Pakari.

Pakarilla on vankkaa kokemusta Rengonharjun lentotoiminnasta. Pakari oli Rengonharjun kentältä aikaisemmin liikennöineen lentoyhtiö Finncommin perustaja ja pääomistaja. Finncomm myytiin Finnairille ja Flybelle viitisen vuotta sitten.

Kenttä sai jatkoaikaa

Rengonharju-säätiöllä oli tarkoitus ajaa lentokentän toiminta alas vuodenvaihteessa, mutta joulun alla tulevaisuuteen tuli uutta valoa, kun kenttä sai vuodelle 2016 valtiolta 150 000 euroa Suomen vähäliikenteisten lentokenttien uuden toimintamallin pilotointiin.

Aikomus on, että alueen yrittäjien yhteinen yritys ottaa vetovastuun lentoaseman ylläpidosta. Säätiö ylläpitää kenttää ja lentotoimintaa hoitaa yhtiö.

Valtiovarainvaliokunnan päätöksen perusteiden mukaan kevytlentoasemamallissa kaupalliselle ja yksityiselle lentoliikenteelle tuotetaan palvelut silloin, kun niitä tarvitaan. Mallissa yksi lennonjohtaja voi operoida yhdestä toimipisteestä useita lentoasemia, joissa on vain vähän lentoliikennettä.

Prosessi etenee

Rengonharju-säätiön asiamiehen Teemu Majasaaren mukaan prosessi on koko ajan käynnissä. Uusi yritys tekee sopimuksen Rengonharju-säätiön kanssa lentoaseman operoinnista, kun kaikki tarvittavat toimet on tehty. Prosessi on monimutkainen, sillä esimerkiksi säätiöllä olevia toimilupia ei voi siirtää, vaan uuden yhtiön pitää hakea uudet toimiluvat, kertoo Majasaari.

Seinäjoen malli on ensimmäinen laatuaan. Lappeenrannassa on Majasaaren mukaan hieman samansuuntainen järjestely, mutta sielläkin Saimaan lentokenttäsäätiö omistaa lentotoimintaa pyörittävän yhtiön niin, että sen taustalla ovat julkiset toimijat. Seinäjoella yhtiö on yksityisten yrittäjien käsissä.