Moniongelmaisen VT 21:n remontissa keskitytään Kolarin ja Muonion välille - vaaranpaikkoja jää pohjoiseen

Liikenneministeriö kertoo tänään, kuinka paljon se on valmis rahoittamaan Torniosta Muonion kautta Kilpisjärvelle kulkevan valtatie 21:n peruskorjausta. Koko tien remontointi maksaisi 165 miljoonaa euroa, mutta odotettavissa on tuntuvasti pienempi summa. Kesällä alkavassa remontissa keskitytään onnettomuusalttiiseen Kolarin ja Muonion väliin.

liikenne
valtatie 21 muonio
Valtatie 21 kulkee Muonion keskustan läpi.Antti Mikkola / Yle

Ruotsin rajaa hipovan valtatien vakioasiakas on Eskelisen Lapin Linjojen kuljettaja Erkki Peuraniemi, joka vastaa puhelimeen Muonion pohjoispuolella, matkalla Enontekiön Hettaan.

– Kyllähän tie on Palojokeen asti melko inhimillinen, mutta sen jälkeen se on kapea, huonokuntoinen ja erittäin raiteinen, kuvailee kokenut bussikuski. Jos hän saisi remonttirahojen käytöstä päättää, hän leventäisi tietä ja vaihtaisi kunnolla maata päällysteen alla paikoissa, joissa maa liikkuu.

Suurin ongelma on tien kapeus. Joillain osuuksilla leveyttä on vain 6,5 metriä, paikoittain vielä vähemmän.

– Raskaampi liikenne, varsinkin ulkomaiset rekat, tulee keskellä tietä. Niitähän saa aina varoa ja reilusti joutuu hiljentämään vauhtia, että pystyy menemään syrjään niin, ettei talvikeleillä nykäise tuonne metsähallituksen puolelle.

Tietä levennetään, mäkiä madalletaan

Tien huonokuntoisin osuus on Käsivarressa, mutta eniten ojaanajoja tapahtuu Muonion ja Kolarin välillä. Hinausyrittäjät arvioivat, että tieltä ajaa ulos lähes 150 rekkaa vuodessa. Suurin osa rekkakuskeista on ulkomaalaisia, kertoo Lapin ELY-keskuksen liikennejohtaja Jaakko Ylinampa. Hänen mukaansa koko tien kunnostus maksaisi 165 miljoonaa euroa, mutta parikymmentä miljoonaa olisi ”hyvä alku”.

– Silläkin summalla saadaan kuitenkin aika paljon, saadaan tietä levennettyä ja vahvistettua rakenteita kohdissa, joissa ikirouta sulaa ja tie muuttaa muotoaan joka vuosi. Kyllä sillä päästään hyvään alkuun, Ylinampa uskoo.

Ylinampa kertoo, että myös mäkiä saatetaan madaltaa muutamissa kohdissa. Tunturi-Lappia halkovalle tielle jää kuitenkin vielä jyrkkiä mäkiä, joissa autoilija ei näe kovinkaan pitkälle eteenpäin. Jos rahaa olisi enemmän, Suomen maanteiden korkeimmassa kohdassa Muotkatakassa tie linjattaisiin osittain uudelleen. Nyt kalliisiin maansiirtotöihin ei ole mahdollisuutta.

Liikennejohtaja Ylinampa sanoo, että jos tie rakennettaisiin nyt, se rakennettaisiin paremmin, koska liikennettä ja erityisesti raskasta liikennettä on paljon enemmän kuin rakennusaikana. Tie kuitenkin kulkisi koko lailla siellä missä nytkin.

- Ei siellä vaihtoehtoisiakaan reittejä oikein ole, tunturien yli on joka tapauksessa mentävä.

Suomen ja Romanian talvirengasmääräykset samalla tasolla

Ylinampa toteaa, että liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, jos rekoilta vaadittaisiin talvirenkaita, kuten Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisissa rekoissa ne usein on ilman lain velvoitettakin, mutta ulkomaisissa ei.

- Kun vetoauto ajaa Norjasta Suomeen, niin jossain vaiheessa siihen vaihdetaan heikompi, Suomen rengasmääräysten mukainen ajoneuvo ajamaan se etelään. Kun se käytännössä ajaa kesärenkailla, niin totta kai niitä tieltä luisumisia sattuu, Ylinampa kuvailee.

Hänestä raskaan liikenteen rengasvaatimukset pitäisi pikimmiten kiristää samalle tasolle naapurimaiden kanssa.

- Nyt meillä on yhtä tiukat talvirengasmääräykset raskaalle liikenteelle kuin Romaniassa.