1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Laskiaisena loitsuttiin parempia hamppuja ja mässäiltiin rasvaisia ruokia

Ilakointiperinteet juontavat juurensa katolisten maiden karnevaaleihin. Laskiaisesta alkoi pääsiäiseen asti kestävä paasto.

40-luvun laskija.
Arkistojen kätköistä löytyy lähes sadan vuoden ajalta stadilaisia taidonnäytteitä.

Ilakoivia lapsia pulkkamäessä, hernekeittoa, laskiaispullaa ja ikuinen kiistely siitä, kuuluuko pullan sisään laittaa hilloa vai mantelimassaa. Siinäpä se, laskiainen.

Suomessa laskiaisriemua on haettu maaseudulla mäenlaskusta. Esimerkiksi tulevan kesän hamppu- ja pellavasatojen kasvua ennustettiin siitä, miten pitkälle kelkka liukui. Ja satoa myös pyrittiin edesauttamaan loitsuilla.

Pitkiä pellavia ja hienoja hamppuja toivottiin omaan satoon, naapurille ei niinkään.

Kuten ylläolevasta videosta näkee, on myös pääkaupungissa riemuittu mäenlaskusta ainakin lähes sadan vuoden ajan. Arkistojen kätköistä löytyy filminpätkää vuodelta 1922, josta näkee, että laskemisen riemu on ollut rajatonta jo tuolloin.

Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan talviset huvitukset, kuten mäenlasku ja rekiajelut olivat katolisissa maissa vietetyn karnevaalin myöhäisiä pohjoismaisia sovelluksia. Karnevaali sen sijaan syntyi roomalaisten Saturnalia-juhlan perinteitä jatkamaan. Saturnaliaa vietettiin maanviljelyksen ja sadonkorjuun jumalan, Saturnuksen kunniaksi.

Sanana laskiaisen kerrotaan juontavan juurensa siitä, että tuolloin laskeudutaan paastoon mässäilyn ja herkuttelun saattelemana. Vatsat täytettiin rasvaisilla ja maitoisilla ruuilla ennen kevätpaastoa, joka päättyi pääsiäisenä.

Laskiaistiistain jälkeen on neljäkymmentä arkipäivää pääsiäiseen. Laskiaisena siis laskeudutaan paastoon ja pääsiäisenä siitä päästään pois.

Suomalaista perinnekulttuuria vaalivan Taivaannaula-järjestön mukaan laskiainen loitsuineen on kuulunut ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan.  Esimerkiksi toiveet pellavan ja hampun menestyksekkäästä sadosta liittyivät naisten käsitöiden raaka-aineisiin.

Akateemikko Kustaa Vilkuna arveli Vuotuinen ajantieto -kirjassaan, että suomalainen laskiaisen vietto juontaakin juurensa ikivanhaan työnjuhlaan, jolloin naiset lopettivat langan kehräämisen.

Niin, palataksemme siihen pullataisteluun. Perimätiedon mukaan alunperin pullan sisällä oli mantelimassaa, jota laitettiin pullan väliin sen yleistyessä 1800-luvulla. Hillojen kerrotaan tulleen kuvioihin vasta 1950-60-luvuilla. 

Jyväskylän yliopiston museon mukaan hillomunkit olivat myös alkujaan laskiaisherkkuja.

Laskiaispullan sisältä löytyy kermavaahtoa sekä mantelimassaa tai hilloa. Kuva: Hanna Lumme / yle