Hallitus aikoo korottaa sakkoja jälleen

Hallitus aikoo korottaa sakkorangaistusten tasoa keväällä. Rikesakkoa nostettiin jo syyskuussa, jolloin ne kaksinkertaistuivat. Päivä- ja rikesakkojen korotuksilla pyritään valtion tulojen lisäämiseen yli 50 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kotimaa
Poliisin nopeusvalvontaa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hallitus on esittänyt tänään korotuksia päivä-, rike-, ja yhteisösakkoihin.

Rikesakkoja korotettiin edellisen kerran syksyllä, jolloin ne kaksinkertaistettiin. Tänään esitetyn korotuksen jälkeen rikesakot olisivat noin 2,5-kertaisia verrattuna elokuuhun 2015. Pienin rikesakko nousisi esitetyn korotuksen myötä 20 eurosta 25 euroon. Suurin rikesakko nousisi 285 euroon nykyisestä 200 eurosta.

Päiväsakkoja korotettaisiin esityksen mukaan noin kaksinkertaisiksi. Nykyisin yksi päiväsakko on yksi kuudeskymmenesosa sakotettavan keskimääräisistä nettokuukausituloista. Esityksen mukaan päiväsakko nousisi kolmaskymmenesosaan kuukausituloista. Korotusten vaikutusta pienituloisille pyritään lieventämään korottamalla pienin päiväsakko kaksinkertaistamisen sijaan puolitoistakertaiseksi, eli 6 eurosta 9 euroon.

Yrityksille ja yhteisöille lähinnä työturvallisuus- ja ympäristörikoksista määrättäviä yhteisösakkoja korotettaisiin esityksen mukaan noin kolminkertaisiksi. Pienin yhteisösakko nousisi 2 500 euroon ja enimmäismäärä 2,5 miljoonaan euroon.

Korotusten olisi tarkoitus astua voimaan keväällä.

Valtiolle lisää tuloja sakottamalla

Päivä- ja rikesakkojen korotukset ovat osa hallituksen julkisen talouden sopeutustoimia. Esityksessä arvioidaan, että korotukset toisivat valtiolle noin 53–56 miljoonan euron vuotuiset lisätulot. Tämän toteutuminen tosin edellyttää sitä, että ihmiset eivät esimerkiksi ajele jatkossa rauhallisemmin sakonkorotusten pelästyttäminä.

Esityksessä myös huomautetaan, että muutokset lisäisivät jonkin verran valtion menoja. Sakkoihin tuomitut ovat usein pienituloisia, joilta sakkoa ei välttämättä saada perityksi. Sakot suoritettaisiin entistä useammin vankeutena, jolloin kasvanut vankimäärä lisäisi valtion menoja esityksen arvion mukaan noin 4 miljoonalla eurolla vuodessa.

Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopistosta kritisoi hallituksen korotussuunnitelmia syyskuussa. Hänen mukaansa sakkorangaistusten tason määrittelyssä keskeisellä sijalla tulisi pitää oikeudelliset seikat, eivät valtiontalouden kohentamiseen liittyvät näkökohdat.