Mistä Wikileaksin perustajan Julian Assangen piileskelyssä on kyse?

Yhdysvaltoihin luovuttamista pelkäävä Wikileaksin perustaja Julian Assange on kiistanalainen henkilö. Tukijat pitävät häntä totuuden puolustajana ja arvostelijat julkisuutta hakevana ihmishenkien vaarantajana.

Ulkomaat
Julian Assange valokuvassa, joka on julkaistu 22. elokuuta 2015.
Julian Assange valokuvattuna Ecuadorin suurlähetystön parvekkeella Lontoossa. Kuva on julkaistu 22. elokuuta 2015.Yui Mok / EPA

Ecuadorin suurlähetystössä Lontoossa piileskelevä vuotosivusto Wikileaksin perustaja Julian Assange sai tänään rohkaisevia uutisia, kun YK:n laittomia pidätyksiä tutkiva paneeli UNWGAD ilmoitti, että sen mielestä Assange on laittoman vapaudenriiston uhri.

44-vuotiaan Julian Assangen tarinaan mahtuu useita käänteitä (siirryt toiseen palveluun). Hän on Australian kansalainen ja syntynyt Queenslandin osavaltiossa vuonna 1971. Lapsuutensa Assange vietti vanhempiensa kiertävän teatterin matkassa.

Assangea on kuvailtu matemaattisesti lahjakkaaksi. Internetin kehitys antoi hänelle mahdollisuuden käyttää matemaattisia taitojaan. Vuonna 1995 miestä syytettiin kymmenistä hakkeroinneista, joista hänelle määrättiin tuhansien dollarien sakot.

Vuonna 2006 Assange perusti vuotosivusto Wikileaksin samanmielisten kumppaniensa kanssa. Sivuston ideana oli tarjota tietovuotajille paikka verkossa, jonka kautta he voivat turvallisesti paljastaa hallussaan olevia salaisia tietoja.

Salaisia asiakirjoja julkisuuteen

Huhtikuussa 2010 Assange sai paljon mediahuomiota eri puolilla maailmaa, kun Wikileaks julkaisi videon, jossa näkyy kuinka yhdysvaltalaiset sotilaat ampuvat helikopteristä käsin 18 siviiliä kuoliaaksi Irakissa.

Myöhemmin samana vuonna Wikileaks julkaisi suuren määrän Yhdysvaltojen salaisia sotilasasiakirjoja, jotka liittyvät Irakin ja Afganistanin sotiin.

Tukijoidensa mielestä Assange on totuuden puolesta taisteleva sankari. Assangen vastustajat syyttävät häntä ihmishenkien vaarantamisesta, koska hän on julkaissut sivustollaan suuren määrän arkaluontoisia salaisia tietoja.

Vuonna 2012 Assange piiloutui Ecuadorin suurlähetystöön Lontoossa välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, jossa häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Assange kieltää seksuaalirikossyytokset

Kaksi ruotsalaista naista syyttää Assangea seksirikoksista, jotka heidän mukaansa tapahtuivat Tukholmassa, kun Assange oli siellä luennoimassa elokuussa 2010. Ruotsin viranomaiset haluavat kuulustella Assangea epäillyistä rikoksista.

Assangen mukaan molemmat naiset harrastivat seksiä hänen kanssaan täysin vapaaehtoisesti.

Assange pelkää, että Ruotsi lähettäisi hänet Yhdysvaltoihin vastaamaan vakoilusyytteisiin. Vakoiluepäilyt liittyvät Wikileaksin julkaisemiin salaisiin Yhdysvaltojen asiakirjoihin.

Ecuador on myöntänyt Assangelle turvapaikan. Britannian hallitus on kuitenkin ilmoittanut, että se ei salli Assangen lentää Ecuadoriin.

Jos Assange astuu ulos Ecuadorin lähetystöstä, niin hänet luultavasti pidätetään välittömästi. Hänen pidätysmääräyksensä on yhä voimassa Britanniassa.

Valitus mielivaltaisesta pidätyksestä

Vuonna 2014 Assange valitti YK:n laittomia pidätyksiä tutkivalle työryhmälle UNWGAD:ille, että häntä pidetään "mielivaltaisesti pidätettynä" Ecuadorin lähetystössä, koska hän ei voi poistua sieltä joutumatta pidätetyksi.

UNWGAD koostuu viidestä lakiasiantuntijasta. Vuonna 1991 perustettu paneeli on tehnyt satoja päätöksiä pidätysten laillisuudesta. Päätökset ovat johtaneet siihen, että eri maiden hallitukset ovat vapauttaneet pidättämiään ihmisiä.

Paneeli on käsitellyt muun muassa Malediivien entisen presidentin Mohamed Nasheedin ja Myanmarin Aung San Suu Kyin tapauksia. Molemmat heistä ovat nykyisin vapaana.

UNWGAD tutkii, noudattavatko valtiot ihmisoikeussitoumuksiaan. Assagen tapauksessa paneeli teki päätöksensä jo joulukuussa. Se on jo aiemmin tiedottanut Ruotsia ja Britanniaa Assangea puoltavasta päätöksestään, joka tuli julkiseksi tänään.