Vanhemman mielenterveysongelma kipeä asia lapselle – "Odotin koko ajan että joku kysyisi"

Eevi, 33, olisi halunnut lapsena puhua isänsä mielenterveysongelmista. Vasta 14-vuotiaana koululääkäri otti asian puheeksi. Niin sanotuille lapsiomaisille on nykyisin tarjolla apua eri puolilla Suomea.

terveys
Eevi.
Eevin valokuva-albumi.

Tamperelaisen Eevin isä sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mikä heijastui koko lapsuuteen. Eevin isällä oli vaikeita mania- ja masennusjaksoja, jotka veivät useasti sairaalaan.

– Erityisesti isän sairaalaanlähtötilanteet olivat vaikeita. Varsinkin jos kyseessä oli pakkohoito, tilanteet olivat pelottavia. Äitini ei osannut puhua asiasta. Minun piti itse hiljalleen hoksata, että isä vietiinkin mielisairaalaan. Olin hämmentynyt ja pettynyt, miksei minulle kerrottu, kertaa Eevi tuntojaan.

Nykyisin on tarjolla apua yksinäisyyteen, puhumattomuuteen ja toivottomuuteen: lapsiomaistyötä tehdäänMielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin alueyhdistyksissä (siirryt toiseen palveluun)ympäri Suomen. Esimerkiksi Joensuussa on juuri käynnistynyt kolmivuotinen lapsi- ja mielenterveysomaistyön hanke, joka luottaa optimismiin ja toivoon.

Olin hämmentynyt ja pettynyt, miksei minulle kerrottu.

Eevi

– Perheessä voidaan ajatella, että kaikki menee huonosti. Haluamme taistella toivottomuutta ja kohtalonuskoa vastaan, kuvailee toiminnanjohtaja Minna Turunen Pohjois-Karjalan mielenterveysomaisista.

Harrastuksiin viemistä ja kuuntelemista

Käytännön apuna on tukihenkilö, joka muun muassa hakee yksinäiseksi jääneen lapsen harrastuksiin tai on kuunteluapuna. Puhumattomuus on yleinen ongelma, toteaa Turunen.

– Lapsi ei ehkä saa tarpeeksi ikätasoista tietoa, mitä perheessä tapahtuu. Lapsi voi olla hiljaa, koska ei halua enää kasvattaa perheen taakkaa lisää.

Tukihenkilö voi olla esimerkiksi aikuistunut lapsiomainen, jolla on käytännön kokemuspohjaa auttamiselle. Paitsi yksinäisyys, lapsen uhkana on muuttuminen pikkuaikuiseksi. Tällöin lapsi kantaa perheasioista liian suurta vastuuta ikätasoonsa nähden.

– Tosi monesti ihmiset kyllä selviytyvät näistä tilanteista hyvin, eli lapsilla ja perheillä riittää voimavaroja päästä sairaustilanteiden yli, rohkaisee toiminnanjohtaja Minna Turunen Pohjois-Karjalan mielenterveysomaisista. Eevi, 33, pääsi puhumaan isänsä mielenterveysongelmasta vasta 14-vuotiaana, kun koululääkäri otti asian puheeksi.

– Tätä ennen odotin koko ajan, että joku kysyisi. Koululääkäri tsemppasi minua ja kertoi ettei sairaus välttämättä periydy. Sitä paitsi hän totesi, että Nobel-palkinnon saajissakin on paljon kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia ihmisiä. Vaikeat elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaroiksi ja pärjäävyydeksi, Eevi lisää.