Puhelinlangat laulavat vielä vuosikymmenen – viimeiset vuodet tulevat kalliiksi soittajille

Perinteisten lankapuhelinliittymien aika on väistämättä päättymässä. Lankalinjoihin mieltyneet joutuvat nyt pohtimaan minkälaisia yhteyksiä ja laitteita he jatkossa käyttävät. Jatkuvasti pienenevä joukko joutuu myös kaivamaan kukkaroaan entistä enemmän.

Kotimaa
Lankapuhelin.
Derrick Frilund / Yle

Perinteiset lankapuhelinliittymät poistuvat käytöstä arviolta noin kymmenen vuoden kuluessa. Pienet alueelliset puhelinyhtiöt voivat luopua niistä tätäkin nopeammin. Lankapuhelinverkko häviää nopeimmin harvaan asutuilta alueilta, kun käyttäjien määrä hiipuu.

Perinteisten lankapuhelinliittymien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Viime vuoden kesäkuussa niitä oli enää noin 580 000, joista vajaa puolet oli yritysten käytössä. Viime vuoden lopun määriä lasketaan parhaillaan Viestintävirastossa, mutta suunta on yhä sama eli alaspäin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vuosikymmen sitten lankapuhelinliittymiä oli vielä hieman yli kaksi miljoonaa ja huippuvuonna 1997 peräti 2,8 miljoonaa. Sen jälkeen suomalaiset hurahtivat vauhdilla langattomien yhteyksien käyttöön, eikä into ole vuosien myötä laantunut.

Suurimmat operaattorit arvioivat, että tällä vauhdilla viimeisetkin liittymät häviävät käytöstä noin vuosikymmenen aikana.

Tässä on vielä pitkä aika, jonka pystyy lankapuhelimia käyttämään.

Pekka Väisänen

– Kymmenen vuoden säteellä uskoisin, että saattaa olla sellainen tilanne, että lankapuhelinpalveluja ei enää tarjota. Mutta kyllä tässä kuitenkin on vielä pitkä aika, jonka pystyy lankapuhelimia käyttämään, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Jotakuinkin samaa mieltä ollaan myös Elisassa ja TeliaSonerassa. Yhtiöillä ei kuitenkaan niiden mukaan ole mitään erityisiä lankapuhelinverkon alasajosuunnitelmia. Uusia liittymiä kotitalouksiin myy suurista operaattoreista kuitenkin enää vain DNA.

Vähille käyttäjille ei uutta verkkoa rakenneta

Verkkoa jää uusimatta tilanteissa, joissa vanha tekniikka on tullut tiensä päähän ja kuparijohdot hapertuneet. Samoin käy kun sähköyhtiöt siirtävät johtojaan pois tolpista maan alle. Uutta kallista verkkoa ei enää rakenneta, kun käyttäjiä ei ole riittävästi.

Ylläpitokustannukset verkossa ovat aika kovat.

Matti Eloholma

Pienet alueelliset yhtiöt voivat luopua lankaliittymistä jo muutaman vuoden kuluessa. Tilannetta on haarukoitu Finnet-liiton runsaassa kahdessakymmenessä jäsenyhtiössä.

– Riippuu yhtiöstä, yleensä on arvioitu, että viisi vuotta. Jotkut saattavat lopettaa aiemminkin, kun verkko on kallis ylläpitää, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Elisan asiakkailla lankapuhelinliittymiä on vielä noin 160 000, joista 90 000 kotitalouksissa. DNA:n asiakkailla perinteisiä liittymiä on noin 80 000. TeliaSonera ei halua kertoja omia lukujaan.

Finnet-liiton jäsenyhtiöillä lankapuhelimiin luotti vielä vuosi sitten 132 000 asiakasta, mutta määrän ennakoidaan vähentyneen. Pudotuksen arvioidaan kuitenkin olevan suhteellisesti pienempi kuin kuin suurimmilla operaattoreilla.

Kasvavat laskut ajavat pois lankaverkosta

Lankaverkon käyttäjien määrä kutistuu myös kohoavien maksujen vuoksi. Elisalla osa lankaliittymien kuukausimaksuista nousee parilla eurolla maaliskuun alussa ja jatkossa harkitaan maksujen yhtenäistämistä. Perusliittymän hinta on Elisalla hieman yli 22 euroa ja DNA:n kotipuhelinasiakkailla vajaat 25 euroa. TeliaSoneralla kallein kuukausimaksu on liki 40 euroa.

On nousuvaraakin, koska koko ajan asiakkaita lähtee verkosta pois.

Matti Eloholma

Korkeimpia maksut ovat harvaan asutuilla alueilla. Kuukausimaksun päälle tulevat vielä puhelumaksut.

Soneran kuluttajaliittymätuotteista vastaava johtaja Matti Eloholma arvioi, että hinnat ovat jatkossakin vähintään samalla tasolla.

Peltomaisema
Anna Sirén / Yle

– Mutta on nousuvaraakin, koska koko ajan asiakkaita lähtee verkosta pois, siirtyy mobiiliteknologiaan ja ylläpitokustannukset verkossa ovat aika kovat.

Mitä vähemmän verkon ylläpidosta maksavia on, sitä kalliimmaksi lankaliittymä käy. Syrjäseuduilla verkkoa ei pidetä yllä, jos asiakkaita on vähän.

Joillakin pienillä yhtiöillä kuukausimaksut jäävät vielä alle kympin. Paineita hintojen nostamiseen on niilläkin.

Suuret luottavat GSM-puhelimen pöytämalliin

Lankapuhelimen käyttöön mieltyneet joutuvat nyt miettimään minkälaisia yhteyksiä ja laitteita he haluavat jatkossa käyttää. Kiinteään ja varmatoimiseen lankapuhelimeen tottuneille se voi aiheuttaa päänvaivaa.

Ladattava matkapuhelin ainoana puhelimena ei kaikkia miellytä. Tietokoneiden tarjoamiat erilaiset puhepalvelut voivat myös olla outoja, eikä kaikilla ole tietokonetta.

GSM-tekniikkaan perustuva pöytäpuhelin.
Tarja Nyyssönen / Yle

– Ensisijainen korvaava tuote on lankapuhelinta vastaava GSM-kotipuhelinlaite, jossa littymänumero säilyy, mutta puhelut toteutuvat mobiiliverkossa, sanoo Elisan puheliittymien liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Matkapuhelinverkossa toimiva pöytämallinen puhelin on myös muiden isojen operaattoreiden ykkösvaihtoehto. Lisäantenneja on tarjolla yhteyden parantamiseksi ja akulla varustetut mallit toimivat myös sähkökatkojen aikana.

Käyttäjiä houkutellaan vaihtoon muutaman euron suuruisillla kuukausimaksuilla.

Ensisijainen korvaava tuote on lankapuhelinta vastaava GSM-kotipuhelinlaite.

Jan Virkki

Suuret operaattorit pitävät GSM-puhelimen pöytäversiota hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi vanhusten turvapuhelimeksi. DNA:n Pekka Väisänen arvioi, että se ei kuitenkaan peittoa lankapuhelinta luotettavuudessa.

Soneran Matti Eloholma muistuttaa, että lankalinjatkin voivat pettää. Myrskyt voivat haja-astusalueilla mykistää lankalinjat pitkäksi aikaa, jos johtojen päälle kaatuu puita ja raivaustyöt kestävät pitkään. Elisan Jan Virkki korostaa, että myös lankaverkon vanheneminen nakertaa toimintavarmuutta.

Puhelinyhteys laajakaistan kylkeen

Matkapuhelinverkkojen häiriöistä huolestuneille on tarjolla myös mahdollisuus käyttää kiinteää laajakaistaverkkoa. Uuden puhelimen hankkiminen ei ole välttämätöntä, vaan vanha puhelin voidaan kytkeä laajakaistaan sovittimen avulla. Tietokonetta ei tarvita.

Emme usko, että kuluttajat haluavat palata tällaiseen kiinteään puhelinlinjaan, joka on paikkaan sidottu.

Pekka Väisänen

Tosin haja-asutusalueilla kiinteää laajakaistayhteyttä ei kaikin paikoin ole saatavilla, vaan tarjolla olevat palvelut ovat langattomia.

Suuret operaattorit eivät tällaista niin sanottua VoIP-liittymää tarjoa.

– Markkina on liian pieni. Me emme usko, että kuluttajat haluavat palata tällaiseen kiinteään puhelinlinjaan, joka on paikkaan sidottu, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

VoIP-liittymä pienten yhtiöiden vastaus

VoIP-yhteyksiä tarjoavatkin vain pienet yhtiöt. Finnetin jäsenyhtiöillä on 10 000 VoIP-asiakasta. Se on noin kymmenesosa kaikista puheliittymistä.

Mobiiliverkkojen viimeaikaiset häiriöt ja asiasta käytävä keskustelu voivat muuttaa kehitystä.

Jarmo Matilainen

Liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen arvioi, että purettavien lankaverkkojen asiakkaista voitaisiin saada 10–30 prosenttia VoIP-asiakkaiksi, joten se ei ole kovin merkittävä perinteisen puhelintekniikan korvaaja.

– Mutta mobiiliverkkojen viimeaikaiset häiriöt ja asiasta käytävä keskustelu voivat muuttaa tätä kehitystä.

Pienet yritykset näkevät VoIP-liittymät mahdollisuutena laajentaa toimintaansa. Esimerkiksi Tampereen Puhelin ei myy enää lankapuhelinliittymiä lainkaan, vaan tarjoa sen sijaan VoIP-pohjaista Nettiluuri-palvelua. VoIP-palvelu laajakaistan kylkeen on tarjolla myös esimerkiksi Karjaan Puhelimella, kainuulaisella Kaisanetillä ja varsinaissuomalaisella Härkätien Puhelimella ja monella muulla pienellä yhtiöllä.