Yksityiset ympäristöyritykset vaativat lisää vauhtia kiertotalouden toteuttamiseen

Hankintalain uudistaminen avaisi materiaalivirtoja ja markkinoita innovatiivisille kiertotaloutta harjoittaville yrityksille, sanoo YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki. Monipuolistuvan kiertotalouden esteenä ja hidasteena järjestö pitää kuntien liian suojattua asemaa jätehuollossa. Lisäksi kuntayhtiöt ovat keskittyneet yksityisten mielestä jätehuollossa liikaa jätteenpolttoon.

Kotimaa
Muovijätettä Ekokemin muovinkierrätystehtaan takapihalla.
Muovijätettä Ekokemin muovinkierrätystehtaan takapihalla.Yle

Kotitalouksien jätehuolto on näihin päiviin ollut kuntien toimintaa ja kunnallisten yhtiöiden vastuulla. Jätteenkuljetuksissa on tietysti käytetty aina yksityisiä yrityksiä, mutta jätteenkäsittelyalueet eli entiset kaatopaikat ovat aina kuuluneet kunnalliseen toimintaan. Nyt jätteiden upottaminen penkkoihin alkaa olla kansanperinnettä.

Kiertotalous on biotalouden ohessa voimakkaasti kasvava tuotannon ala. Metallien, pahvien, muovien ja tekstiilien kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta. Myös biojäte hyödynnetään nykyään muun muassa biopolttoaineiden tuotannossa.

Aiemmin penkkoihin päätyneiden materiaalivirtojen hyödyntäminen on tätä päivää. Juuri näiden virtojen hyödyntämisen yksityiset sanovat tekevänsä kuntapuolta paremmin ja innovatiivisemmin.

– Ekokemin kiertotalouskylä on erittäin hyvä esimerkki, kuinka kerran käytettyjä muoveja saadaan uudelleen käyttöön, sanoo toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry (siirryt toiseen palveluun):stä.

Innovaatioita jätteenpolton sijasta

Rauhamäen mukaan yksityisellä sektorilla on keinoja ja keksintöjä jätevirtojen hyödyntämiseen, jos se pääsee käsittelemään aiempaa enemmän materiaalia kuntapuolen sijasta. Kierrätyskelpoista jätettä tulisi erotella sekalaisesta jätteestä aina, kun mahdollista. Tätä voisi tukea kehittämällä kansallisia ohjauskeinoja, joilla hyödynnettävä jäte saadaan kiertotalouden piiriin, uuden tuotannon raaka-aineeksi.

– Se voi vaatia ohjauskeinona esimerkiksi jätteen polttamisen verottamista, jotta jätteen kierrättäminen olisi polttoa edullisempaa, pohtii Rauhamäki. Hyötyjätteen kysyntää voisi samalla tukea.

Myös biojätteen erilliskeräys voisi olla Rauhamäen mukaan tervetullutta ympäristöteollisuudelle. Biojätteen saaminen pois sekajätteen seasta on tärkeä edellytys, jotta päästään hyödyntämään sekajätteen arvokkaita materiaaleja.

– Saksassa esimerkiksi biojätteen erilliskeräyksen velvoite on paljon Suomea vahvempi ja velvoittavampi. Jokaisen omakotitalon pitää joko kompostoida biojäte paikalla tai sitten se pitää erilliskerätä asukkailta, kertoo Tatu Rauhamäki.

EU:n clean techin ytimiin innovatiivisella kiertotaloudella

Ympäristöteollisuuden jäsenyrityksiä ovat esimerkiksi pörssilistautumista harkitseva (siirryt toiseen palveluun) Ekokem ja Forssan seudulla toimiva Envor Group. Etujärjestö painottaakin, että sen piirissä pystytään hyödyntämään maan jätevirtoja monipuolisemmin ja innovatiivisemmin kuin kuntavetoisessa jätehuollossa.

Hankintalain uudistuksen myötä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa. Jätelain uudistuksella taas avataan markkinoita lisää. Jatkossa Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntien vastuulla on asumisen jätehuolto. Lisäksi kunnat turvaavat, kuten nykyisinkin, palvelut elinkeinoelämälle niillä alueilla, joilla ei vielä ole yksityistä palveluntarjontaa.

– Kun Suomen tavoite on jo tänä vuonna saada puolet yhdyskuntajätteestä kierrätykseen, tämä ei näytä onnistuvan kuntavetoisesti. Aiemmin kunnissa jäte on ajettu kaatopaikkojen penkkoihin, ja nyt sitä poltetaan. Tämä ei edistä kiertotaloutta, painottaa Rauhamäki.

Ympäristöteollisuus odottaa toimitusjohtaja Tatu Rauhamäen mukaan kevään hankintalaki- ja jätelakikeskustelulta ainakin sitä, että Suomessa voitaisiin keskustella kiertotalouden edistämisestä ilman uhkakuvien maalailua. Yksityisen ympäristöteollisuuden toive on, että kuntapuolen monopolia jätehuollossa purettaisiin mahdollisimman paljon.

Rinki Oy:n kierrätysverkosto saatava toimimaan

Ympäristöteollisuuden toimitusjohtaja harmittelee itsekin alkuvuodesta kuluttajat yllättänyttä tilannetta, kun tuottajavastuista keräystä ei saatukaan suunnitellusti liikkeelle, vaan Ringin verkoston rakentaminen jatkuu kesään asti.

Kuluttajien muovipakkauksille olisi käyttöä Ekokemin kiertotalouskylässä, kunhan kuluttajien muovit sinne saadaan jalostettaviksi.

– Toivottavasti muovin kierrätys lähtee nyt liikkeelle, kun Rinki Oy saa mahdollisimman nopeasti kierrätysverkostonsa pystyyn, pohtii Ympäristöteollisuuden toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki.