Koe uusi yle.fi

Luomu vai tavallinen maito? Satunnainen raati löysi vähän eroja – video

Luomumaidon kulutus on kasvanut tasaisesti, vaikka ravitsemustieteilijät eivät vahvista sen terveysvaikutuksia. Maidonkulutuksesta luomua on pari prosenttia. EU:ssa valmistellaan parhaillaan muutosta, joka sallisi myös luomumaitoon ehkä lisättävän D-vitamiinin.

tiede
nainen pöydässä, jossa kaksi kannua maitoa
Kuusi satunnaista maistajaa joi kahta kevytmaitoa. Lopuksi piti tunnistaa, kumpi maistui paremmalta ja kumpi niistä on luomua. Molemmissa on sama rasvapitoisuus, mutta tavalliseen kevytmaitoon on lisätty D-vitamiinia. Luomutuotteisiin vitamiinia ei saa lisätä.

Valio aloitti luomumaidon pakkaamisen jo parikymmentä vuotta sitten ja kysyntä on kasvanut viime vuosinakin taantumasta huolimatta. Ero tavallisen ja luomumaidon välillä syntyy lehmien erilaisesta ravinnosta. Puna-apila lisää luomumaidon suotuisampaa rasvahappokoostumusta.

Valion alkutuotanto ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiaisen mukaan luomussa on parempi rasvahappokoostumus.

– Ero ei ole kovin suuri mutta hyvin systemaattinen.Toki tietysti näen, että jos tavanomaisessa tuotannossa lisätään valtavasti suuressa määrin apilan käyttöä, tokihan se näkyy maidon koostumuksessa, Nousiainen kuvailee.

Puna-apila sisältää sellaisia kasviestrogeenejä, jotka lehmän ruuansulatuskanavassa muuttuvat terveydelle suotuisiksi maidon flavonoideiksi. Apilan juureen varastoituva typpi taas lannoittaa peltoa.

Puna-apila vaikuttaa maidon koostumukseen samalla tavalla riippumatta siitä, onko sitä syönyt luomulehmä vai tavanomaisesti ruokittu lehmä. Helsingin yliopiston kotieläinten ravitsemustieteen professori Aila Vanhatalon mukaan luomuruokinnassa käytetään enemmän puna-apilaa kuin tavanomaisessa ruokinnassa, joten sen vuoksi luomussa on odotettavissa suurempi vaikutus.

Juha Nousiainen Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja
Valion luomutuotteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti.Yle / Jaani Lampinen

Käytännössä luomumaidon ja tavallisen maidon suotuisten rasvahappopitoisuuksien erot ovat hyvin pieniä. Ero on tasoittunut, kun apilarehua syötetään kaikille lehmille. Ravitsemussuosituksia suomalaisille laatinut Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Ursula Schwab pitää maitojen eroja pieninä.

– Niissä on niin pieniä määriä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja, että niillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä, Schwab kommentoi.

– Maitorasvan ongelma on se äärimmäisen suuri osuus kovaa rasvaa, oli se luomua tai ei. Siihen ei lehmien elinolosuhteilla ole merkitystä, hän jatkaa.

Luomu on eettinen valinta

Luomun suosiminen nähdään usein eettisenä valintana, haluna välttää myrkkyjäämiä ja antaa lehmille parempi elämä.

Ravitsemustieteilijät pitävät D-vitamiinin lisäämistä maitoon tärkeänä keinona taata suomalaisten D-vitamiinin saanti. Jatkossa tämä voi olla mahdollista myös luomumaitojen kohdalla, jos EU:n tulevat luomuasetukset niin sallivat. Päätöksiä asiasta odotellaan tänä keväänä.

maitopurkit
Yle / Jaani Lampinen

Ursula Schwabin mukaan D-vitamiinin lisääminen maitoon on onnistunut ratkaisu. Suomalaiset saavat ruuasta eniten D-vitamiinia länsimaissa. Luomumaidossa ei tällä hetkellä sitä ole.

Luomumaito on volyymiltään ja arvoltaan isoin luomutuote. Myös vihanneksia ja kananmunia myydän runsaasti luomutuotteina.

Maidon rasvoja tutkitaan

Maidon pastörointi ja homogenisointi muuttavat rasvojen muotoa ja vaikuttavat ihmisten vatsavaivoihin Tätä tutkitaan parhaillaan (siirryt toiseen palveluun) Turun yliopistossa, kertoo elintarvikekemian vt. professori Kaisa Linderborg.

– Tutkimme, miten maidon rasva imeytyy tämmöisestä tutkimusaamupalasta ihmisen verenkiertoon siten, että verrataan homogenoitua ja homogenoimatonta maitoa, kertoo Kaisa Linderborg.

Homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan pienemmäksi ja sen ominaisuudet muuttuvat. Käsittelemättömässä maidossa rasva nousee kermamaisesti pintaan.