Myllyjen määrä on romahtanut puolessa vuosisadassa – katso, miten viljaa jauhetaan nykyisin

Suomessa oli vielä 1950-luvulla yli 2 000 myllyä, nyt niitä on alle 50. Väheneminen alkoi 1960-luvulla, jolloin maanviljelijät alkoivat jauhaa itse rehuviljaa karjalleen.

Kotimaa
Kuvassaon valkoisia jauhopusseja vierekkäin  puuhyllyssä. Pussit sisältävät ruisjauhoa.
Kouvolan Liikkalassa toimiva Jalon mylly jauhaa vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Jauhoja syntyy yli miljoona kiloa vuodessa. Mylläri Erkki Jalo kertoo myllyn toiminnasta.

Vähenemistä vauhdittivat kotileivonnan supistuminen ja isojen myllyjen rakentaminen leipomojen tarpeisiin.

– Pienten myllyjen väheneminen jatkui seuraavilla vuosikymmenillä ja EU:hun liittyminen oli lopullinen niitti. Suurimmat kauppamyllyt jauhavat kymmeniä miljoonia kiloa jauhoa vuodessa, kertoo Myllyliiton hallituksen puheejohtaja Seppo Koivula.

Kouvolan Liikkalassa toimiva Jalon mylly on suurin Kymenlaakson kolmesta myllystä. Se jauhaa jauhoja vehnästä, rukiista, ohrasta ja kaurasta.

Jalon mylly on kauppamylly, joka tuottaa yli miljoona kiloa jauhoja vuodessa. Melko iso siivu myllärin tuloista tulee jo myllyn omasta kaupasta.

Kymmenisen prosenttia myllyn jauhoista jauhetaan luomuviljasta. Tulevaisuudessa myllyssä aiotaan jauhaa myös spelttiä.

– On tärkeää, että myllyn jauhama vilja kasvatetaan lähipelloilla, ja laatua pystyy kehittämään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, kertoo mylläri Erkki Jalo.