Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: ”Kulunut vuosi oli rankka saamelaisille”

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää ilmapiirissä, joka ei juuri osoita kunnioitusta Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa kohtaan. Saamelaisten asemaa vahvistavat lait ja sopimukset ovat olleet vastatuulessa. YK näpäytti Suomea saamelaisten asemasta.

Kotimaa
Tiina Sanila-Aikio, Gramota
Tiina Sanila-Aikio edustaa Suomen kolttasaamelaisia.Kirsti Länsman / Yle

– Saamelaisia ei jostain syystä mielletä suvereeniksi kansaksi, joka osaisi itse päättää, mikä sille on parhaaksi, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio saamelaisten kansallispäivän aattona.

Hän arvelee, että osittain tästä johtuu se, että saamelaisten oikeuksien vahvistaminen on Suomessa niin vaikeaa.

– Viime vuosi oli tosi rankka saamelaisille, koska valtio on ryhtynyt pakittamaan monissa jo sovituissa asioissa, hän pohtii.

Tällä hän viittaa sekä paraikaa eduskunnan käsittelyssä olevaan metsähallituslakiin että edellisen hallituksen kompurointiin YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan yleissopimuksen vahvistamisessa. Se jäi tekemättä, vaikka vahvistaminen oli hallitusohjelmassa ja lakiesityksetkin oli jo laadittu valmiiksi.

Kaksi saamelaiskulttuuria suojaavaa pykälää pudotettiin saamelaisilta kysymättä pois ehdotuksesta metsähallituslaiksi. Ne olivat mukana vielä edellisen hallituksen laatimassa lakiluonnoksessa. Uusi luonnos on nyt eduskunnan valiokuntakäsittelyssä.

Toinen pykälistä olisi velvoittanut Metsähallitusta selvittämään saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle, millaisia vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöhankkeilla on saamelaisten elämään. Siis neuvottelemaan maankäyttöön liittyvistä hankkeista saamelaisten kanssa.

Toinen taas olisi kieltänyt Metsähallitusta heikentämästä mahdollisuuksia saamelaiskulttuurin harjoittamiseen. Molemmat olisivat olleet varsin vahvoja saamelaiskulttuurin suojamuureja alueella, jolla Metsähallitus hallitsee 90 prosenttia maista.

YK huomautti saamelaisten kohtelusta

Metsähallituslain pykälät eivät korvaisi kansainvälistä YK:n työjärjestön ILO:n sopimusta 169, joka suojaa alkuperäiskansojen kulttuuria paljon laajemmalti kuin vain maankäytössä.

– Mutta erityisesti yhteistä suunnittelua koskeva pykälä olisi tärkeää saada mukaan metsähallituslakiin, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Tiina Sanila-Aikio edustaa yhtä pienimmistä saamelaisryhmistä, sillä hän on kolttasaamelainen.

Suomen suhtautuminen alkuperäiskansaansa on saanut huomiota kansainvälisestikin. Joulun alla YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz näpäytti Suomen hallitusta kannanotolla metsähallituslakiin (siirryt toiseen palveluun). Se moittii lakiluonnosta saamelaisten suojelun puutteesta.

Erityisesti hän kiinnitti siihen, että saamelaisten mahdollisuudet osallistua alueensa maankäytön suunnitteluun eivät lakiluonnoksessa toteudu. Erityisraportoijan kannanotto ei juuri saanut Suomessa julkisuutta, niin kuin eivät saamelaisia koskevat asiat yleensäkään.

poccuuh
Neljän valtakunnan alueella asuvat saamelaiset viettävät kansallispäivää helmikuun 6. päivä. Poronhoito on olennainen osa saamelaiskulttuuria. Vesa Toppari / yle

Kansallispäivän viesti etelän päättäjille

Tiina Sanila-Aikio haluaa lähettää viestin etelän päättäjille saamelaisten kansallispäivän merkeissä.

– Saamelaiset on tunnustettu Suomen ainoaksi alkuperäiskansaksi Suomen perustuslaissa. Me tiedämme itse, mikä on meidän parhaaksemme, hän sanoo.

Sanila-Aikio painottaa, että saamelaisilla on monia eri mielipiteitä, niin kuin millä tahansa kansalla.

– Mutta meillä olisi todella paljon annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle, jos saisimme siihen tilaisuuden, hän sanoo.