yle.fi-etusivu

Saamelaisia esiteltiin eläintarhoissa 30-luvulla – me ja muut -asenne vallalla edelleen

Suomen saamelaiset olivat Saksan ihmisnäyttelyissä näytillä kuin eläimet. Muistot ja tarinat sukulaisten kokemuksista muuntuivat saamelais-turkulaisen taiteilijan käsissä taidenäyttelyksi.

kulttuuri
Saamelaisasuisia Afrikassa
Katutura, Windhoek (2013)Markku Laakso ja Annika Dahlsten

Vuonna 1930 joukko saamelaisia matkusti Suomesta Saksaan kiertueille, joilla ihmiset olivat esillä eläintarhoissa.

Ihmiset olivat näytillä dioraamoissa kuten täytetyt eläimet. Mukana oli Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten lisäksi esimerkiksi afrikkalaisia ja inuiitteja.

Pieni poika muodosti päässään sellaisen käsityksen, että isovaari oli Korkeasaaressa apinahäkissä lymyilemässä.

Markku Laakso

– Saamelaisten piti elää normaalia elämäänsä, esittää juhlamenojaan ja näyttää saamelaisperinnettä. He esittivät häämenoja, tekivät käsitöitä ja musisoivat, hoitivat ja lassosivat poroja, kertoo saamelais-turkulainen taiteilija Markku Laakso.

Kiertue herätti kaksijakoisia tunteita

Markku Laakson isän isovanhemmat Ella-Stiina ja Simoni Laakso olivat mukana yhdellä näistä kiertueista. Laakso ei ole koskaan voinut kysyä ajoista pariskunnalta suoraan, sillä he menehtyivät ennen Laakson syntymää.

Asiasta kuitenkin puhuttiin jo silloin, kun Laakso oli lapsi.

– Perinnetieto on hyvin ohutta ja vailla tarkkoja yksityiskohtia. Lähinnä puhuttiin siitä, että Simoni oli ollut eläintarhassa näytillä. Pieni poika muodosti päässään sellaisen käsityksen, että isovaari oli Korkeasaaressa jossain apinahäkissä lymyilemässä, muistelee Laakso.

Vaikka asia ei ollut aivan näin, pidettiin asetelmaa jo aiemmin ainakin osittain epäsopivana.

Luulen, että kiertueita on jälkikäteen hieman haluttu unohtaa.

Markku Laakso

– Luulen, että kiertueita on jälkikäteen hieman haluttu unohtaa. Ikäviä piirteitä niissä on, totta kai, Laakso sanoo.

Toisaalta asiaa voi ajatella myös päinvastaiselta kantilta. Saamelaiset lähtivät eläintarhakiertueelle vapaaehtoisesti, toisin kuin afrikkalaiset ja inuiitit, jotka vietiin näytille vasten omaa tahtoaan. Saamelaiset saivat esiintymisistään myös palkkaa.

– Voi miettiä, minkälainen jännittävä seikkailu se onkaan ollut saamelaisryhmille, Laakso pohtii.

Näyttely puuttuu me ja muut -ajatusmaailmaan

Ei ihmisiä voi erotella meihin ja muihin.

Markku Laakso

Markku Laakson sukulaisten tarinasta kumpuaa myös hänen ja Annika Dahlstenin yhteinen näyttelyJump in Diorama.

Taiteilijat ovat kuvanneet itseään saamelaishenkisissä asuissa saksalaisissa eläintarhoissa sekä pienissä kylissä Namibiassa ja muualla eteläisessä Afrikassa.

Näyttely tarttuu ajatusmaailmaan ”me ja muut", joka on edelleen vallalla.

– Se on todella vakava asia. Haluamme, että se nähdään ja siihen puututaan. Ihmiset ovat kaikki ihmisiä ja periaatteessa samankaltaisia. Ei heitä voi erotella meihin ja muihin, Laakso sanoo.

Markku Laakson ja Annika Dahlstenin valokuvia ja videoteoksia esittelevä näyttely Jump in Diorama on esillä Galleria Joellassa Turussa 28.2.2016 asti.

Saamelaisasuisia Afrikassa
Markku Laakso ja Annika Dahlsten
Saamelaispukuisia Afrikassa
Markku Laakso ja Annika Dahlsten
Saamelaisasuisia Afrikassa
Markku Laakso ja Annika Dahlsten