Sohvien ja vaatteiden kemikaalicocktailit viimein kuriin? EU-tuomioistuin älähti komissiolle

EU:ssa on väännetty kättä haitallisten kemikaalien, kuten palonestoaineiden ja muiden kemikaalituotteiden vaikutuksista jo vuosia. Viimein haitallisten kemikaalien raja-arvot päätyvät EU-poliitikkojen työpöydille.

Euroopan komissio
europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Strasbourgissa. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on pitkään ajanut kemiallisten haitta-aineiden raja-arvoja EU-lainsäädäntöön.
Vihtori Koskinen/ Yle

Uudet sohvat, elektroniikka, vaatteet ja elintarvikkeet ovat kaikki potentiaalisia haitallisten kemikaalien lähteitä.

Kemiallisten haitta-aineiden vaikutuksista ihmisiin on puhuttu vuosikymmeniä, mutta lainsäädäntö haitta-aineiden kuriin laittamiseksi on laahannut perässä.

EU:ssakin haitta-aineista ja niiden hormonaalisista haittavaikutuksista on puhuttu pitkään, mutta konkreettisia päätöksiä ja lainsäädäntötyötä haitallisten aineiden raja-arvojen luomiseksi ei ole tehty.

– Vaikutukset ovat ylisukupolvellisia ja ne ovat korjaamattomia. Meillä on noin 400 kemikaaliyhdistettä, jotka näitä aiheuttavat. Niitä on muun muassa kemikaalituotteissa, torjunta-aineissa, pakkausmateriaaleissa ja vaatteissa, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) toteaa.

Fysiologian professori Jorma Topparin mukaan 70-luvulla kielletyt PCB-aineet siirsivät vain ongelmaa. Polyklooratut yhdisteet eliPCB-aineet korvattiin polybrominoiduilla yhdisteilläilman, että niiden vaikutuksista ihmisten terveydelle oli selvyyttä.

Vaikutukset ovat ylisukupolvellisia ja ne ovat korjaamattomia.

Sirpa Pietikäinen

– Polybrominoituja palonestoaineita käytetään kaikkialla missä halutaan estää leimahtaminen, kuten tietokoneissa, jääkaapeissa ja huonekaluissa. Hönkäilemme niitä koko ajan. Niidenkään käyttö ei kuitenkaan ole ehkä sen turvallisempaa, Toppari summaa.

Pietikäisen mukaan aikaa on tuhlattu jo riittävän kauan. Hänen mukaansa tutkimustietoa on riittävästi, jotta hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien raja-arvot voitaisiin määritellä tarkasti EU-lainsäädännössä.

– Surettaa se, että me hukataan hirveästi aikaa. Kemikaalien vaikutukset ovat peruuttamattomia, jos ajatellaan vaikka miesten lisääntymiskykyä. Harvoin tullaan ajatelleeksi sitä kemikaalikuormaa, jonka me jätämme lapsillemme, Pietikäinen summaa.

EU-komissio taipui vasta tuomioistuimen älähtäessä

EU:ssa on keskusteltu vuosia raja-arvojen määrittelystä, mutta EU-komissio ei ole ollut innostunut asiasta.

Tutkimustiedosta se ei pitäisi enää olla kiinni.

Sirpa Pietikäinen

Pietikäisen mukaan komissio on vedonnut siihen, että raja-arvojen määritteleminen on hankalaa.

– Tutkimustiedosta sen ei pitäisi enää olla kiinni. Tietoa on monista tutkimuksista niin paljon, että kriteerien asettaminen onnistuu kyllä.

Komission haluttomuus raja-arvojen määrittelyyn johti jopa siihen, että EU-tuomioistuin antoi komissiolle huomautuksen, jonka mukaan komission pitäisi tehdä ponnekkaasti töitä kemiallisten haitta-aineiden raja-arvojen määrittämiseksi.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) mukaan kyseessä oli mielenkiintoinen episodi. Hetken aikaa näytti siltä, että komissio ei ollut taipumassa raja-arvojen määrittelyyn tuomioistuimen huomautuksesta huolimatta, sanoo Hautala. Se olisi ollut Hautalan mukaan ensimmäinen kerta EU:n historiassa, kun komissio ei olisi taipunut tuomioistuimen tahtoon.

Komissio kuitenkin taipui vihdoin ja viimein. Terveydelle haitallisten kemikaalien raja-arvot menevät valmisteluun.

Komissaari lupasi, että kesäkuuhun mennessä kriteerit tuotaisiin pöytään.

Sirpa Pietikäinen

– Komissaari lupasi, että kesäkuuhun mennessä kriteerit tuotaisiin pöytään, Pietikäinen toteaa.

Tie on kuitenkin pitkä siihen, että haitallisille kemikaaleille olisi selkeät rajat, kuinka paljon esimerkiksi sohvan pintakäsittelyaineissa, tai kemikaalituotteissa saisi haitallisia kemikaaleja esiintyä.

– Parlamentti käsittelee asiaa todennäköisesti syksyllä. Reilu vuosi menee lainsäädännön sovittelussa ja siinä, että minkälaisella siirtymäajalla muutokset voidaan tehdä. Vuosina 2017-2018 ruvetaan varmaan puhumaan, missä ajassa näistä haitallisista aineista siirrytään turvallisempiin aineisiin, Pietikäinen summaa.