"Pitää avata silmät ja kokeilla" – esteettömyyden suunnittelu vaati toisen asemaan asettumista ja hoksaamista

Esteettömyyttä voi olla vaikea suunnitella, jos itsellä ei ole näkyvää vammaa. Vammaisjärjestöjen palaute ja yksityishenkilöiden toiveet auttavat kaupunkia kehittämään esteettömiä tiloja ja kulkureittejä.

ilmiöt
Tyhjä pyörätuoli jonka takana ihmisiä Kajaanin Raatihuoneentorilla.
Niko Mannonen / Yle

Esteettömyyden tavoitteena on mahdollistaa osallisuus, olipa kyky liikkua ja toimia rajoittunut vamman tai jonkin muun syyn vuoksi. Esteet voivat (siirryt toiseen palveluun) olla tasoeroja, ulottovuus- tai voimattomuusongelmia, tai liian pieniä tiloja esimerkiksi kuluväylillä.

Opaskoiran kanssa liikkuvalle näkövammaiselle ongelma voi olla myös katujen huono kunnossapito.

– Lumitöyssyt ja polanteet haittaavat turvallista liikkumista. Pieniinkin lumipenkereisiin voi kompastua, ja jos autotien ja jalkakäytävän välillä on polanne, tietä ylittäessä sitä on pian keskellä ajotietä, kun koira lähtee väistämään estettä, kertoo kajaanilainen Sirpa Myöhänen.

Siinä minulla sydän läppää ja silmät loistaa, kun kysytään tarvitsenko apua ja vastaan kiitos, kyllä.

Kaija Patronen

Myös sisätiloissa, esimerkiksi kaupoissa, näkövammainen kohtaa esteitä, jotka on sijoitettu paikoilleen markkinointioppien mukaan.

– Ovien suussa ja rappujen väylällä on usein alennustuotekoreja, joihin törmää. Rapuissa kulkeminen kaidetta seuraten on usein hankalaa, kun korit estävät etenemisen, Sirpa Myöhänen kertoo.

Hän tosin antaa kiitosta liikkeille ja virastoihin, joista ei häntä ei ole ikinä käännytetty opaskoiran kanssa liikkumisen vuoksi.

Apua saa tarvittaessa

Kajaanin vammaisneuvoston puheenjohtaja Kaija Patronen antaa kotikaupungilleen kiitosta esteettömyyden huomioimisesta.

– Uusi kävelypainotteinen kadunpätkä keskustassa on hyvä esimerkki tästä. Kaupunki myös korjaa risteys- ja suojatiealueita alentamalla katukiveyksiä. Lisäksi vammaisneuvosto antoi lausunnon esteettömyydestä Hauholan koulukeskuksen rakentamiseen, Patronen kertoo.

Koira jota silittää nainen Kajaanin Raatihuoneentorilla.
Liikuntaesteisten tapahtumassa yleisö pääsi tutustumaan myös opaskoiraan.Niko Mannonen / Yle

– Arjessa olen ilokseni huomannut, että varsinkin nuoret kaupunkilaiset auttavat mielellään kun huomaavat, että nyt tämä lyhytkasvuinen nainen ei ylety kaupassa punnitsemaan tuorekurkkuaan. Siinä minulla sydän läppää ja silmät loistaa, kun kysytään tarvitsenko apua ja vastaan kiitos, kyllä, Patronen nauraa.

Uuden suunnittelussa esteettömyys ei vaikuta kustannuksiin, mutta kun vanhaa korjataan, kustannuksia syntyy.

Jari Kauppinen

Varapuheenjohtaja Tuula Grönlund sanoo, että ellei itsellä ole näkyvää vammaa, voi olla vaikeaa ajatella toisen puolesta tilannetta esimerkiksi oven avaavan painikkeen sijoittamisesta.

– Pitää avata silmät ja kokeilla. Pyörätuolilla liikkuminen tai valkoisen kepin kanssa siirtyminen paikasta toiseen ei onnistu tuosta vaan, ja pienet asiat vaikuttavat esteettömyyteen. Eikä vähimpänä se, että ihmiset auttavat tarvittaessa, sanoo Grönlund.

Toiveita esteettömälle kaupunkisuunnittelulle

Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen sanoo, että palautetta esteettömyydestä tulee paljon.

– Kaikille ei voi luvata kaikkea, mutta on hyvä, että toiveita esitetään. Esteettömyys vaatii hoksaamista ja huomioimista suunnitteluvaiheessa, ja vammaisjärjestöt antavatkin palautetta. Lisäksi yksittäiset ihmiset soittavat ja viestivät toiveistaan, Kauppinen toteaa.

Esimerkiksi yläkaupungilla kaupunki urakoi kaksikymmentä risteys- ja suojatiealuetta turvallisemmaksi alentamalla kivetyksiä vuosien 2015 ja 2016 aikana. Hintalappu korjaustöille on 100 000 euroa.

– Uuden suunnittelussa esteettömyys ei vaikuta kustannuksiin, mutta kun vanhaa korjataan, kustannuksia syntyy, sanoo Kauppinen.