Hiihtoniilo, auta kaivamaan hiihtoni ilo!

Menneiden vuosikymmenien Karhu-pipo ja sininen virka-anorakki – niistä tunnistaa hiihtoniilon. Niin tälläkin kertaa, joskin nyt hiihtoniilon rinnassa on numero ykkösen lisäksi myös nimi Päivi, eli kyseessä on hiihtoniilotar. Hän on yksi Suomen Ladun vapaaehtoisista hiihtoilosanoman viejistä.

hiihtolajit
Hiihtoniilo Päivi Alaoja
Bikka Puoskari / Yle

Rovaniemeläinen Päivi Alaoja on yksi Suomen Ladun hiihtoniiloista (siirryt toiseen palveluun), eli vapaaehtoisista hiihtoinnostajista. Hiihtoniilot ympäri maata järjestävät muun muassa sivakointiretkiä, voiteluoppia ja hiihtokouluja.

Myös Alaojan missio on kannustaa ja opastaa hiihtämisestä innostuvia ladulle. Alaoja pyrkii innostamaan erityisesti niitä hiihtäjiä, joilla sukset ovat syystä tai toisesta jääneet pölyttymään vähän turhan pitkäksi aikaa.

Ensin katsotaan omaa taitotasoa silmiin

Jos edellisestä kerrasta suksilla on päässyt kulumaan pitkä aika, on hiihtäminen tärkeää aloittaa hissukseen.

– Aluksi pitää lähteä tosi rauhallisesti, eikä luulla olevansa menneiden vuosien taitotasollaan. Rauhallisesti ja lyhyttä lenkkiä niin, että koko ajan säilyy se mahtava fiilis, Alaoja sanoo.

Joskus tosin on käynyt niinkin, että myös pitkän linjan hiihtäjä on löytänyt itsensä ladulta liian kovaan vauhtiin lähteneenä.

– Monta kertaa. Pitkän hiihtoharrastuksen aikana on tullut sekä niitä erittäin opettavia hiihtolenkkejä että niitä ihan hurmoksessa hiihdettyjä lenkkejä.

Esimerkiksi Rovaniemellä järjestetään tänä keväänä neljä hiihtoniilon hiihtokoulua: kaksi kertaa opastetaan perinteisen ja kaksi kertaa vapaan hiihtotyylin pariin. Ounasvaaran hiihtostadionilla järjestettävät hiihtokoulut ovat kaikille ilmaisia, eikä lähtötason suhteen ole mitään vaatimuksia. Hiihtoniilotar vakuuttaa, että hiihtokouluihin on erittäin matala kynnys.