Muistoja kerätään talteen: Aviottomat lapset ja myrskykokemukset kiinnostavat tutkijoita

Tutkimusta tehdään yhä useammin ihmisiltä kerätyn muistitiedon avulla. Keruutyötä tekee erityisesti Suomalaisen kirjallisuuden seura, joka parhaillaan kerää kokemuksia muun muassa aviottomista lapsista. Tutkijan mukaan muistitieto voi antaa äänen niille, joilla ei sitä aiemmin ole ollut.

Kotimaa
Heli Kananen
Heli Kananen tutkii avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja aviottoman lapsen synnyttäneiden naisten kokemuksia.Sakari Partanen / Yle

Myrsky, mökkeily ja tupakointi ovat aiheita, joista Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) parhaillaan kerää ihmisiltä muistitietoa. Tavallisten ihmisten muistot ja kokemukset päätyvät SKS:n kansanrunousarkistoon Helsinkiin, jossa on aiempien muistitietokeräysten jäljiltä kansio poikineen.

Kansanrunousarkiston arkistotutkijan Juha Nirkon mukaan tulos riippuu kulloisestakin aiheesta.

– Voidaan olla tyytyväisiä, jos saadaan satoja vastauksia, mutta parhaimmillaan on saatu tuhansiakin, hän hymyilee.

Välistä keruu tuottaa vain muutamia kymmeniä muistoja, mikä sekin saattaa olla hyvä tulos, jos aihe on erikoinen. Tai jos katsotaan laatua eikä määrää.

– Ihan arkipäiväiseltä tuntuva elämä ja "merkityksettömät" tapahtumat voivat olla yllättävän jänniä, kun niitä vaikka sadan vuoden päästä lueskellaan ja katsotaan, millaista elämää silloin vietettiin, Nirkko selventää.

Aviottomat lapset olivat "normirikkomus"

Myrskykokemuksia herkempi aihe ovat aviottomien lasten ja heidän äitiensä kokemukset, joista parhaillaan kerätään muistoja. Aihetta työstää Jyväskylän yliopiston tutkija Heli Kananen, jota kiinnostaa erityisesti 1940 – 90-luvuilla syntyneiden lasten ja synnyttäneiden naisten kokemukset.

Kanasen mukaan aviottomassa lapsessa oli kyse vallitsevan normin rikkomisesta. Lapsi ja äiti toivat tämän rikkomuksen näkyville jo pelkällä olemassaolollaan.

– Avioliitto nähtiin sodan jälkeen ainoana oikeana ratkaisuna, vaikka liitto olisi ollut huonokin.

Äiti kantoi usein vastuun myös isän puolesta

Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä oli alhaisimmillaan 1950- ja 60-luvuilla, jolloin kotiäiti-ihanne oli voimakkaimmillaan. 1970-luvulla, yhteiskunnan ja asenteiden muuttuessa, aviottomien lasten osuus syntyneistä nousi ensimmäistä kertaa yli kymmenen prosentin.

Lasten isät puolestaan pääsivät Heli Kanasen mukaan pitkään kuin koira veräjästä.

– Aviottoman lapsen saaneita äitejä pidettiin huonoina naisina, hän selittää.

– Suomessa oltiin vasta 1970-luvun lopulla valmiita siihen, että myös isät saatettiin vastuuseen.

Ääni niille, joita ei ole tähän mennessä kuultu

Heli Kananen pyrkii omalla tutkimuksellaan antamaan äänen niille, joita aiemmin ei ole kuultu. Hänen mielestään tutkimus voi samalla peilata oman aikamme tilaa ja asenteita.

– Se voi auttaa meitä tarkastelemaan sitä, miten tänä päivänä suhtaudumme asioihin.

– Että olisiko jossain kenties jotain parannettavaa.