Yhdelle riittää 4 tuntia, toinen tarvitsee 11 – unentarve ei muutu vaikka kuinka yrität

Yksi jaksaa porskuttaa arjessaan muutaman tunnin yöunilla, kun taas toinen nukkuu selvästi enemmän mutta on silti väsynyt. Voisiko jälkimmäinen esimerkiksi harjoitella pärjäämään vähemmillä unilla? Ei, vastaa dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Kyseessä on geneettinen ominaisuus.

Kotimaa
Kuva sängyn jalkopäästä.
Kreeta-Maria Kivioja / Yle

On hyvin yksilöllistä, kuinka paljon ihminen tarvitsee unta, toteaa Helsingin yliopistossa unitutkimusryhmää johtava, dosentti Tarja Stenberg.

– Se muodostaa gaussin käyrän. 19–40-vuotiailla aikuisilla unentarve vaihtelee 4 ja 11 tunnin välillä. Suurin osa aikuisista nukkuu 7–8 tuntia, hän kertoo.

Stenbergin mukaan kyseessä on geneettinen ominaisuus.

– Jos olet pitkäuninen, ei sinusta tule lyhytunista vaikka kuinka harjoittelet.

19–40-vuotiailla aikuisilla unentarve vaihtelee 4 ja 11 tunnin välillä.

Tarja Stenberg, dosentti

Virkeyden ja jaksamisen kannalta olisi Stenbergin mukaan tärkeää mennä joka päivä samaan aikaan nukkumaan. Kun löytää oikean vuorokausirytmin, uni on kaikista syvintä ja virkistävintä. Oikea rytmi ja pituus ovat löytyneet, kun aamulla herää ilman herätyskelloa.

– Olen puhunut tästä monta kertaa, ja yleensä kaikki alkavat nauraa epäuskoisina. Ihmiset eivät usko, että ilman herätyskelloa voi herätä. Se on täysin mahdollista. Ei silloin ollut herätyskelloa, kun ihminen kehittyi, Stenberg toteaa.

Vanhemmiten aamuyön uni jää pinnallisemmaksi

Unentarve vaihtelee selvästi iän mukaan. Vastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta. Stenbergin mukaan kymmenennen ikävuoden jälkeen unentarve vähenee noin 9 tuntiin.

– Tämä jälkeen se pysyy aika vakiona 16–17 ikävuoteen. 20 ikävuoden kieppeillä unentarve asettuu geneettisesti määräytyneeseen määrään.

Moni kertoo heräävänsä iän karttuessa yhä aikaisemmin. Vuorokausirytmi eli sisäinen kello vanhenee, siinä missä kaikki muukin elimistössä.

– Se ei enää käy niin tarkasti. Monestakin syystä se näkyy sillä tavalla, että aamuyön uni jää pinnalliseksi. Silloin herää helpommin ja on vaikea nukahtaa uudestaan, Stenberg kertoo.