Sotien jälkeinen aika näkyy paukkuvina vesiputkina – Sörnäisten massiivisen vuodon aiheuttanut vesijohto pysyy kiinni

Suurin osa Helsingin vesijohtoverkostosta on rakennettu sotien jälkeisenä aikana, jolloin rakennusmateriaaleista oli pulaa. Tällainen oli myös Sörnäisissä sunnuntaina massiivisen putkirikon ja tulvan aiheuttanut vesijohto. Putkien parhaimmistoa edustavatkin edelleen 1800-luvulta peräisin olevat vesijohdot.

Kotimaa
Tielle runsaasti valunutta vettä.
Vettä valui runsaasti Sörnäisten rantatielle.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sörnäisten rantatie ja koko lähitienoo olivat sunnuntaiaamuna 7. helmikuuta veden vallassa, kun runkovesiputki rikkoutui Junatien ja Hämeentien välisen rampin alla.

Tarkkaa syytä putkirikolle ei vielä tiedetä, koska kaivuutöitä ei ole aloitettu, mutta liikenne ja routa ovat varmasti rasittaneet putkistoa, kertoo HSY:n Helsingin aluepäällikkö Sami Sillstén.

– Liittymässä kulkee raskasta liikennettä paikassa, jossa routa pystyy pureutumaan tosi syvälle, koska se tulee katurakenteesta sekä sivusta että päältä. Tämä roudan vaikutus, talvikausi ja putken ikä ovat todennäköisesti syitä.

Liikenne oli sunnuntaina jumissa Sörnäisten kohdalla, mutta vedenjakelu ei keskeytynyt lainkaan, sillä rikkoutunut johto ei juurikaan vaikuta siihen.

– Muutamat asukkaat korkeimmissa taloissa huomasivat, että vedenpaine on vähän huonompi, mutta se normalisoitui, kun putki saatiin eristettyä.

Kaupungin vedenkäyttö muutoksessa

Sörnäisten rikkoutunut vesijohto on edelleen suljettuna. HSY ei ole vielä päättänyt, mitä putkelle tehdään. Tilanteeseen vaikuttaa koko kaupungin putkiverkkohankkeita koskeva suunnittelu, joka parhaillaan on käynnissä.

– Vesijohtoverkosto on muuttunut vuosikymmenen aikana radikaalisti, kuten myös kaupunkirakenne ja vedenkäyttö. Sataman toiminta on siirtynyt Vuosaareen ja teollisuuslaitoksia on kadonnut eli vettä käytetään ja tarvitaan ihan eri tavalla kuin ennen muinoin.

Pula-ajan putket paukkuvat

Sörnäisissä rikkoutunut runkoputki on 50-60-luvuilla rakennettu, kuten suurin osa Helsingin vesijohtoverkostosta. Sotien jälkeen Helsinkiä rakennettiin vauhdilla, mutta rakennusmateriaaleista oli puutetta. Valurautaan lisättiin hiiltä, mikä tekee putkista hauraita ja alttiita korroosiolle.

Nykyään nämä putket työllistävät HSY:tä kaikkein eniten, kun taas 1800-luvulla rakennetuissa täysvalurautaputkissa on ongelmia äärimmäisen harvoin. Pari sataa vuotta vanhaa putkistoa on Sörnäisten alueelta aina kantakaupunkiin asti, noin 20 kilometrin verran.

– 1800-luvulla putkista tehtiin ylivahvoja. Ne ovat täyttä valurautaa, Sillstén sanoo.

Tänä päivänä rautaputkiin lisätään erikoispinnoitteita, kuten muovia ja sinkkialumiinia.

– Ne ovat hyvin vahvoja syöpymistä vastaan, ja kuidut tekevät putkista eri tavalla sitkoisia.

Aika näyttää, kestävätkö uudella tekniikalla rakennetut putket yhtä hyvin kuin 1800-luvun valurautaputket.