Koe uusi yle.fi

Syrjäytymisen taustalla voi olla sosiaalisten tilanteiden jännittäminen: "Yritetään, ettei mitään näkyisi ulospäin"

Psykologin mukaan suomalaisessa kulttuurissa jännitystä pyritään kaikin keinoin peittämään, vaikka omat ja toisten tunteet pitäisi todellisuudessa ottaa paremmin huomioon. Sosiaalisten tilanteiden jännitykseen auttaa parhaiten myötätuntoisempi suhtautuminen itseensä.

terveys
Kuvituskuva esiintymispelosta.
Ilkka Kemppinen / Yle

Lukuisat ihmiset kärsivät Suomessa sosiaalisten tilanteiden jännityksestä ja esiintymisen pelosta, mutta harva näyttää jännitystään ulospäin. Tähän on pitkälti syynä reippautta ja pärjäämistä korostava kulttuuri, sanoo vuoden psykologiksi valittu Minna Martin.

– Ihmiset oppivat sanattoman säännön, jonka mukaan jännittäminen pitää pystyä peittämään. Olen usein ihmetellyt, minkä takia tunnekokemuksia ei saisi näyttää tai niistä ei voisi puhua. Siitä syntyy kuva, että kukaan muu kuin minä ei jännitä.

Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista on joskus jännittänyt jotain tilaisuutta kuten esiintymistä tai juhlia. Korkeakouluopiskelijoista noin 30 prosenttia kokee häiritsevää esiintymisjännitystä. Martinin mukaan moni sosiaalisia tilanteita jännittävä on oppinut peittämään tunteensa ulospäin, vaikka mieli kävisi kovilla kierroksilla.

– Meillä ihannoidaan sellaista pärjäämistä, että ei tarvita ketään. Yritetään olla tosi viilipyttyjä, ettei mitään näkyisi ulospäin. Ja jos joku huomaa jännityksen, siitä saatetaan antaa palautetta, että jännittäminen näkyy liikaa, olisi parempi jos peittäisit sen.

Muutto aiheuttaa lapselle jännityksen

Erilaisten tilanteiden jännittäminen syntyy paitsi perintötekijöiden myös ympäristön ja kasvatuksen kautta. Jännittäminen alkaa yleensä nuoruuden aikana, kun ihminen etsii hyväksyntää itselleen toisilta ihmisiltä. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkiä kokemaan erilaisia tunteita.

– Silloin tunteet saatetaan tuntea tavattoman voimakkaina ja toisista ihmisistä poimitaan herkästi tulkintoja esimerkiksi ilmeistä. Toinen perinnöllinen ominaisuus on introverttiys eli taipumus mieluummin kääntyä sisäänpäin kuin kohti toisia ihmisiä.

Vanhemmilla voi olla myös vaikutusta siihen, että lapsi alkaa tarkkailla omaa käyttäytymistään sosiaalisissa tilanteissa. Ylihuolehtiva vanhempi saattaa ruokkia lapsen pelkoja ja epävarmuutta, jolloin ihminen jää aikuisuudessaankin riippuvaiseksi ympäristön tuesta ja hyväksynnästä. Vanhempien kontrolloiva suhtautuminen asioihin sekä korkeat suoritusvaatimukset sen sijaan kääntyvät helposti täydellisyyden tavoitteluksi ja liian ankaraksi suhtautumiseksi itseensä. Lapsi ei ole tällöin varma, kelpaako hän muuten kuin hyvien suoritusten kautta.

Monet jännittäjät ovat hyvin vaativia itselleen.

Minna Martin

Elämänkokemuksilla on myös suuri merkitys. Martinin mukaan jännittäjien kanssa keskusteluissa yksi asia on tullut lähes aina esille: muutto uudelle paikkakunnalle. Jos nuori joutuu muuttamaan perheen kanssa ja koko sosiaalinen ympäristö menee uusiksi, se vaatii paljon sopeutumista.

– Lapset kokevat usein, että kukaan ei kysynyt heiltä, miltä muutto tuntui, jännittikö se tai olisiko uusien suhteiden solmimiseen tarvinnut tukea. Lapset jäävät aika oman onnensa nojaan tällaisessa elämäntilanteessa, Martin sanoo.

Itseensä tulisi suhtautua myötätuntoisemmin

Miten jännittäjät voisivat sitten saada parhaiten apua? Martinin mukaan suurin muutos täytyisi syntyä koko yhteiskunnan asenteessa, jonka olisi muututtava suvaitsevaisemmaksi.

– Jos haluamme ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, jännityksen hoitamiseen tulisi satsata todella paljon eri ikäisten keskuudessa. Asenteiden pitäisi muuttua niin, että hyväksyisimme omat ja toisten tuntemukset myös silloin, kun ne eivät ole kauhean mieluisia.

Jännittäjät toimivat yleensä niin, että he välttelevät tai vetäytyvät pois sosiaalisista tilanteista. Toimintatapa helpottaa jännitystä, mutta lopulta käy niin, että ihminen alkaa vältellä yhä useampia tilanteita.

– Silloin ei kehity selviytymiskeinoa ja kokemuksia siitä, että vaikka aina ei mene putkeen, niin ei taivas siitä romahda. Ainoastaan kokemukset auttavat jännitykseen, Martin sanoo.

Sosiaalisia tilanteita jännittävä voi helpottaa oloaan pienillä asioilla. Ylijännittyneisyyttä voi purkaa esimerkiksi liikunnalla ja erilaisilla kehon rauhoittelu- ja rentoutuskeinoilla sekä mielikuvien avulla. Jännittävään tilanteeseen voi ottaa mukaan esimerkiksi valokuvan turvallisesta paikasta tai paperin, jossa lukee tärkeän ihmisen nimi.

Minna Martinin mukaan jännityksestä kärsivä voi mennä esimerkiksi lääkärin tai psykologin vastaanotolle. Tärkein työkalu on kuitenkin itsemyötätunto. Itseltä vaatimisen ja suorittamisen sijaan tulisi opetella suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti.

– Sen avulla sisäistä vaatimustasoa voi laskea ja hiukan hellittää. Monet jännittäjät ovat hyvin vaativia itselleen. Saatetaan ajatella, että sosiaaliset tilanteet ovat suorituksia, joiden on mentävä täydellisesti tai muuten kokee epäonnistumista.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Linnoitukset

Puolustusvoimien hylkäämä yli 200-vuotias linnoitus etsii uutta omistajaa – voi lähteä ilmaiseksi

Sote-palvelujen valinnanvapaus

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Kuluttajatuotteiden turvallisuus

Joululelumarkkinoilta löytyi 5 vaarallista lelua:

Tukes varoittaa palo- ja tukehtumisvaarasta

Rasva

Voi vai margariini?

Vanhat ennakkoluulot ja tavat ohjaavat rasvankäyttöä ja näkyvät sairauksina