Kirkon "eduskuntavaalit" koittavat – vihkikäytäntöihin ei kannata odottaa muutosta

Evankelis-luterilaisen kirkon ylimpään päättävään elimeen – kirkolliskokoukseen – valitaan tänään uudet jäsenet. Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että samaa sukupuolta olevia tullaan vihkimään alkavalla istuntokaudella, vaikka laki mahdollistaa homoavioliitot jo 2017.

Kotimaa
Yle Uutisgrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maallinen laki ja kirkkolaki ovat kohta eri mieltä siitä, voivatko samaa sukupuolta olevat mennä avioliittoon.

Sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan 2017. Samaa sukupuolta olevia ei kuitenkaan vihitä kirkoissa niin kauan kun kirkon ylin päättävä elin eli kirkolliskokous ei halua asiaan muutosta.

– Kirkolliskokouksen edustajat ovat iäkkäämpiä ja konservatiivisempia kuin väestö keskimäärin. En usko, että vihkimiskäytännöt muuttuvat ainakaan seuraavan neljän vuoden aikana, arvioi Åbo Akademin teologi Patrik Hagman.

Kirkkohallituksen tutkija Veli-Matti Salminen muistuttaa, että naispappeuskin hyväksyttiin kirkossa vasta vuonna 1986, vaikka yleinen mielipide kallistui naispappeuden hyväksymisen puolelle jo 1952 (siirryt toiseen palveluun).

– Olen skeptinen, että muuttuuko asia. Mutta linja rupeaa varmaan muodostumaan, koska siihen on nyt painetta enemmän kuin aiemmin, Salminen sanoo.

Muutos kestää, vaikka tahtoa olisikin

Olennainen syy prosessin hitaudessa on kirkolliskokouksen äänestyskäytäntö. Päätösehdotus tarvitsee kolme neljäsosaa kirkolliskokouksen äänistä tullakseen hyväksytyksi. Kirkolliskokouksella on 109 edustajaa.

Vielä viime vuonna enemmistö kirkolliskokouksen jäsenistä ei hyväksynyt eikä siunaisi samaa sukupuolta olevien liittoja. Vaikka uusi kirkolliskokous jostain syystä olisikin olennaisesti aiempaa "vapaamielisempi", muutos ottaisi aikansa.

Jotta samaa sukupuolta olevien vihkiminen kirkossa onnistuisi, kirkolliskokouksen pitäisi päättää muuttaa kirkkolakiin (siirryt toiseen palveluun) kuuluvaa kirkkojärjestystä, sekä kirkollisten toimitusten kirjaa (siirryt toiseen palveluun), jossa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi (siirryt toiseen palveluun).

– Se on niin vaikea päätös kirkolle, että kestää kauan ennen kuin edes mitään ehdotusta saadaan valmiiksi, tuumaa Åbo Akademin Hagman.

"Yksinkertaisempaa olisi luopua vihkioikeudesta kokonaan"

Sekä Hagman että Salminen sanovat, että yksinkertaisempaa kirkolle olisi luopua vihkimisoikeudestaan kokonaan.

– Vihkimisoikeudesta luopuminen olisi pragmaattinen vaihtoehto. Mutta tuleeko tapahtumaan todennäköisemmin (vihkikaavan muutoksen sijaan), on vaikea sanoa, sanoo Salminen.

– Sitten suhde kirkon ja valtion välillä olisi selkeämpi. Valtio voisi hoitaa vihkimisen kokonaan ja kirkko olisi vapaampi löytämään toisenlaisia ratkaisuja, joiden kannalle olisi helpompi saada suurempi osa edustustosta, sanoo Hagman.

Ylen vuonna 2015 tekemään kyselyyn vastanneista 84 kirkolliskokouksen edustajasta 26 luopuisi vihkimisoikeudesta kokonaan.

Maallisen lain muutos tullee joka tapauksessa herättämään kirkolliskokouksessa aiempaa vilkkaampaa keskustelua. Kirkolliskokouksessa on jo meneillään selvitystyö, jonka tavoitteena on arvioida uuden avioliittolain seuraukset.

Esimerkiksi Italiassa, Hollannissa ja Saksassa kaikki vihkimiset ovat siviilivihkimisiä. Suomessa siviilivihkimisiä oli 50,7 prosenttia solmituista avioliitoista vuonna 2014.