Täysin palvelleet leikkaussalit ovat kohta eläkeiässä Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan keskussairaalan 1970-lukuiset leikkaussalit joudutaan joko korjauttamaan täysin tai rakennuttamaan kokonaan uudet nykyaikaiset salit, mahdolliseen uuteen sairaalarakennukseen. Uudet salit mahdollistaisivat enemmän leikkauksia ja laadukkaampaa hoitoa. Hämeenlinna tähtää valtakunnalliseksi päivystäväksi sairaalaksi 12:n tänä vuonna nimettävän joukkoon.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Leikkaustiimi potilaan äärellä
Kanta-Hämeen keskussairaalan luottamusjohto pohtii parhaillaan sairaalan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Vaihtoehdot ovat uusi sairaala Hämeenlinnaan tai nykyisen laaja peruskorjaus Ahvenistonmäellä. Nykyiset leikkaussalit kaipaisivat jo remonttia.Kari Mustonen / Yle

HämeenlinnaHämeenlinnan keskussairaalassa hieman kello 11:n jälkeen leikkaussalin tiimi viimeistelee ensimmäistä asiakasta. Leikkaus on kestänyt esivalmisteluineen yli kolme tuntia. Asiakas irrotetaan hengityskoneesta ja varmistetaan, että hän alkaa hengittää itse. Matka alkaa sängyssä herättämöön ja siellä tehdyn tarkkailun jälkeen aikanaan osastolle.

Leikkaustiimi hoitaa potilasta
Kolmituntinen leikkaus Kanta-Hämeen keskussairaalassa HämeenlinnassaKari Mustonen / Yle

Hämeenlinnan keskussairaalassa on kaikkiaan kymmenen leikkaussalia. Tiimit tekevät niissä vuosittain kuutisen tuhatta leikkausta. Tavoite on enemmänkin, mutta sairaalatehokkuutta ei juuri päästä nostamaan uusimatta perustaa: saleja, toimintatapoja ja laitteistoja.

Kanta-Hämeen keskussairaala on valmistunut vuonna 1979. Sairaalan leikkaussalit ovat samaa 70-lukulaista sairaaladesignia, nykykäyttöön liian matalia, ehkä liian ahtaita ja ennen muuta aika kaukana osastoilta. Asiakaspotilaat kuljetetaan saleihin pitkähköjä käytäviä pitkin. Usein hissimatkakin kuuluu meno- ja paluukyyditykseen.

Keskussairaalan uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta seuraa käytävältä salissa menossa olevaa leikkausta. Hämeenlinnan leikkaussalit ovat keskivertosaleja, sellaisia on Suomessa joka puolella. Nykyaikainen, uusi sairaala voisi olla kuitenkin leikkaustyössäkin tehokkaampi, pohtii Ranta.

– Näitä saleja voitaisiin kehittää siten, että yhtäaikaisen työn määrä kasvaisi. Voitaisiin valmistella seuraava potilas anestesian osalta jo sillä aikaa, kun edellistä potilasta vielä leikataan. Kun työn alla ollut leikkaus valmistuu, siirretään samalla uusi valmisteltu potilas heti saliin. Näin kirurgi saa käyttää tehokkaasti omaa työtään leikkauksiin, kertoo johtajaylilääkäri Seppo Ranta.

Ranta kertoo tuntevansa maan leikkaussalit hyvin. Hän on ollut aiemmin anestesialääkärinä muun muassa Riihimäellä, Lahdessa, Heinolassa ja Helsingissä.

Uusi sairaala maksaisi itsensä 15 vuodessa

Johtajaylilääkäri Seppo Ranta on Kanta-Hämeen keskussairaalan leikkaustiimeihin tyytyväinen. Sairaala onnistuu palkkaamaan pitkään pysyviä ammattilaisia niin lääkäreiksi kuin sairaanhoitajiksikin. Sairaalalla on hyvä maine, Tampereen yliopistosairaala on tuntumassa ja monet ovat työskennelleet aikanaan kummassakin yksikössä.

Uusi sairaala maksaisi parisataa miljoonaa euroa, eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhden vuoden käyttöbudjetin verran.

Seppo Ranta

Rinnakkaista, samanaikaista työtä tulisi lisätä kummassakin vaihtoehdossa, uusitaanpa sitten nykyiset salit tai rakennetaan kokonaan uudet.

– Pelkästään leikkaussalien remontit voisivat maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Tarvittaisiin esimerkiksi nykyistä korkeammat salit, joissa laitteistoa voisi sijoitella kattoon nykyisen lattian sijasta. Uusi sairaala puolestaan maksaisi parisataa miljoonaa euroa, eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhden vuoden käyttöbudjetin verran. Uusi maksaisi itsensä viidessätoista vuodessa, on sairaalajohto laskeskellut, kertoo Ranta.

Myös Kanta-Hämeen keskussairaalan luottamusjohto pohtii parhaillaan sairaalan tulevaisuuden vaihtoehtoja. Päätöksiä voitaisiin tehdä kesällä tai alkusyksystä. Vaihtoehdot ovat uusi sairaala Hämeenlinnaan tai nykyisen laaja peruskorjaus Ahvenistonmäellä.

Leikkaussalien uusiminen nostaa salien tehokkuutta ja asiakkaiden saaman hoidon laatua. Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön sairaalan leikkaussaleja on uusittu ja niiden tehokkuus on kasvanut. Riihimäellä tehdään nyt parisataa leikkausta enemmän vuodessa kuin ennen remontteja.

Kirurgian osaaminen kohti maan kärkeä

Alkuvuodesta mietitään myös Tampereen sydänsairaalan toimintaan mukaan lähtemistä. Hämeenlinnassa voitaisiin tehdä osa sydänsairaalan leikkauksista. Samalla yliopistosairaalan osaamista virtaisi tukemaan keskussairaalan työtä.

Sydänsairaalayhteys on parhaillaan selvittelyssä, ja asiaa pohditaan henkilöstön ja sairaalan luottamusjohdon kanssa. Hämeenlinnassa on todettu, että tehokkuutta on vaikea nostaa ilman salien uusimista.

Kanta-Hämeen keskussairaala tähtää myös omalla osaamisellaan Suomen sairaalakärkeen. Sairaalan strategiassa linjausta on tehty muun muassa tyräleikkausten suhteen, kertoo johtajaylilääkäri.

Erikoissairaanhoidon kehittämisen ohessa tarkoitus on liudentaa rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Käytännössä esimerkiksi rintasyöpäleikkaus voitaisiin jatkossa tehdä mahdollisesti heti todettaessa eikä asiakasta kierrätettäisi luukulta toiselle ennen hoitoon pääsyä, pohtii johtajaylilääkäri Ranta.

– Jos terveyskeskuslääkärin mammografiaan lähettämän potilaan kuvassa nähtäisiin keskussairaalassa rintasyöpä, potilas voitaisiin ottaa suoraan sairaalaan leikattavaksi, eikä hänen tarvitsisi kiertää uutta kierrosta tietoineen perusterveydenhuollon ja sairaalan välillä, pohtii Ranta.

Hämeenlinna uskoo pysyvänsä päivystävänä

Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköt poikkeavat toisistaan sitenkin, että Riihimäki on päiväsairaala. Hämeenlinnassa tehdään seurantaa ja yöpymistä vaativia leikkauksia. Hämeenlinna tähtää myös valtakunnalliseksi päivystäväksi sairaalaksi 12:n tänä vuonna nimettävän joukkoon. Kanta-Hämeen keskussairaala on laadultaan tukeva perustyötä tekevä keskussairaala, joka odottaa pysyvänsä päivystävänä sairaalana.

Hämeenlinnaan halutaan täysi palvelu: se näyttää myös viimeaikaisten faktojen perusteella mahdolliselta. Niin tehokkuus, saatavuus, tyytyväisyys kuin Kanta-Hämeen kuntien taloudellinen kantokykykin puoltavat täyden palvelun päivystyssairaalaa Hämeenlinnaan. Valtakunnallisessa sote-uudistuksessa nimetään tänä vuonna kaikkiaan 12 päivystävää sairaalaa; näistä viisi on yliopistosairaaloita ja seitsemän keskussairaaloita.

Aamukahdeksalta leikkauksensa aloittanut tiimi sai työnsä valmiiksi päivällä yhdentoista jälkeen. Tiimi odottaa seuraavaa tehtävää. Sellainen voi tulla välittömästi, tai sitten salijoukkue ehtii ruokatauolle ennen seuraavaa potilasta.