Marko Paavilainen: Murhatut veljet

Murhatut veljet on tärkeä historiateos, joka osoittaa silmittömän väkivallan järjettömyyden, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

sisarukset
Marko Paavilainen: Murhatut veljet -kirjan kansi
Kustannusosakeyhtiö Siltala

Vaikka kansalaissodasta on kulunut jo 98 vuotta, löytyy kansakunnan tuskan ja murheen hetkistä yhä uutta tietoa. Kokemukset olivat niin voimakkaita, että monet synkät asiat haluttiin tietoisesti unohtaa. Kansalaissodasta luotiin monenlaisia myyttejä ja tietoisia valheita. Vasta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen kaksi ensimmäistä osaa nostattivat kiihkeän keskustelun, joka vähitellen mursi voittajan vaalimat käsitykset vuoden 1918 tapahtumista.

Historiantutkija Marko Paavilainen julkaisi äsken tutkimuksensa Murhatut veljet, alaotsakkeena Valter, William ja Ivar Thome´n elämä ja kuolema. Kirjan on kustantanut Siltala. Kyseessä on kolmen veljeksen elämäntarina, joka loppui tylysti Vihdin Nummelassa 1.2.1918 tehtyyn joukkosurmaan. Vuonna 1964 syntynyt Marko Paavilainen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti, joka on tutkinut suomalaista liike-elämää ja järjestötoimintaa sekä kirjoittanut elämäkertoja.

Thomèn veljekset

Kirjansa esipuheessa Paavilainen kertoo viettäneensä lapsuuskesiä Kirkkonummella. Eräällä saarella oli ennen ollut iso kartano, josta oli jäljellä pelkät perustukset. Paavilainen muisti lapsuudenmuistonsa, kun alkoi kirjoittaa elämäkertaa liikemies J.L.Jouhkista. Tämä johti kauppahuone Thomestoa. Nimi viittaa metsänhoitaja William Thomèen, joka perusti kauppahuoneen edeltäjän. Arkistoja tutkiessaan Paavilainen törmäsi lahjakkaisiin Thomèn veljeksiin, joista kolme oli kuollut kansalaissodassa samana päivänä. Kirjoittajalle selvisi, että lapsuuskesien saari oli ollut Thomeèn veljesten omistama.

Veljesten isä opiskeli metsähoitajaksi Evon metsäopiston 1. vuosikurssilla ja työskenteli Alajärven hoitoalueen aluemetsähoitajana vuodesta 1877 alkaen. Hänellä oli 8 lasta, joista puolet poikia; Valter,Verner, William ja Ivar. Valter ja Ivar opiskelivat arkkitehdeiksi, William metsänhoitajaksi ja Verner taidemaalariksi. Pohjalaisittain suomea ja outoa ruotsia puhuvat veljekset herättivät opiskeluaikana huomiota. Kun he menestyivät liike-elämässä, maine vain kasvoi.

Valter perusti arkkitehtitoimiston 1905, johon Ivar tuli mukaan 1907 valmistuttuaan arkkitehdiksi. Toimisto erikoistui pankki- ja apteekkirakennusten suunnitteluun, joita piirrettiin kymmeniä. Serlachius ja Ahlström käyttivät toimistoa tehtaittensa suunnittelussa. Williamin asiakkaita olivat maan tärkeimmät metsäyhtiöt. Vaurastuttuaan veljekset ostivat Kirkkonummelta Medvastön ratsutilan, jonka raunioilla kirjoittaja pikkupoikana vietti kesiään.

Kansalaissodan syttyessä 27.1.1918, Thome`n veljekset olivat Helsingissä. He pyrkivät valkoisten puolelle, vaikka William avioitui 29.1.18. Seuraavana päivänä lähdettiin tovereiden kanssa matkaan kohti Medvastön tilaa, missä yövyttiin. Matkaa jatkettiin seuraavaksi yöksi Kirkkonummelle. Sitten päästiin Vihtiin, mistä tuli matkan pää. Matkalaisilla oli mukana aseita ja heidät vangittiin kunnantalolle.

Matka päättyi punaisten luotiin

Vangittujen kohtaloksi koitui Lauri Karan johtama Hyvinkään punakaartin lentävä osasto. Kauklahdesta oli lähestymässä kaksisataa suojeluskuntalaista Vihdin Nummelaa ja lentävää osastoa tarvittiin hätiin. Kara sanoi vievänsä kunnantalon vangit matkassaan Nummelaan. 50 hevosen ja 300 punakaartilaisen kolonna lähti matkaan mutta pysähtyi parin kilometrin jälkeen. Vangit komennettiin riviin tienlaitaan ja ammuttiin. Ruumiit ryöstettiin ja kasattiin tiensivuun, kunnes heidät haudattiin suohautaan. Näin päättyi kolmen lahjakkaan Thome`n veljeksen elämä. Ainoastaan Verner jäi henkiin, koska hän ei ollut mukana joukossa.

Julmat murhat herättivät huomiota. Ruumiit kaivettiin suosta ja veljeksille pidettiin hautajaiset 1.3.1918 punaisessa Helsingissä. Punaisten veritöistä kirjoitettiin paljon valkoisten lehdisssä ja vaadittiin kostoa. Kun punaiset olivat häviämässä, alkoivat kostotoimet. Paavilainen kirjoittaa, että punaisten lentävien osastojen tekemät silmittömät murhat läntisellä Uudellamaalla johtivat moninkertaiseen kostoon. Osasyynä tähän Paavilainen pitää lehdistön suurentelevaa ja verenhimoista kirjoittelua, johon uskottin kuin someen tänään.

Mielestäni Marko Paavilainen osoittaa kirjassaan miten poikkeusolojen mieletön ja sattumanvarainen väkivalta voi johtaa järjestelmällisiin ja yhtä mielettömiin kostotoimenpiteisiin. Marko Paavilaisen Murhatut veljet on tärkeä historiateos, joka osoittaa silmittömän väkivallan järjettömyyden. Mielestäni väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai sallia missään olosuhteissa.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.