Tieteellinen raportti: Norjan villilohien tila masentava

Monessa Norjan lohijoessa villilohi voi huonosti. Näin arvioi Norjan lohikantojen tilaa seuraava tieteellinen neuvosto. Neuvoston tuoreessa raportissa arvioitiin 104 lohijokea. Neljässä lohijoessa viidestä villilohen tila on korkeintaan kohtalainen. Lohikasvattamoista karanneet jalostetut lohet ovat muuttaneet villilohien perimää suuressa osassa Norjan lohijoista.

Kotimaa
Tenon lohi
Jarmo Honkanen / Yle

Suomen ja Norjan yhteisistä lohijoista Tenojoen lohen tila arvioidaan hyvin huonoksi. Näätämöjoen lohen tila sen sijaan arvioidaan raportissa hyväksi.

Tenon kutukalojen määrä ja tuotantopotentiaali jäävät kauaksi Norjassa asetetuista laatutavoitteista. Hyvää Tenossa on se, etteivät kasvatuslohikarkulaiset ole muuttaneet villilohen perimää.

Raportissa on tarkasteltu villilohen tilaa kutukalojen määrän, kantojen tuotantokyvyn ja geneettisen eheyden kannalta. Peräti 50 prosenttia raportin arvioimien jokien villilohikannoista ei täyttänyt Norjan monimuotoisuuslain pohjalta luotua villilohen laatuvaatimusta.

Tutkijaraportin suurin uutinen on, että Norjan villilohikantojen perimää muuttaa voimakkaasti jalostettujen kasvatuslohien risteytyminen villilohien kanssa. Reilusti yli puolessa tutkituista joista kasvatuslohien vaikutus näkyy.

Jalostetut lohet muuttavat villilohen perimää

Norjan ympäristöhallinnon tiedotteen mukaan kasvatuslohien geenien sekoittuminen villilohiin on ensimmäistä kertaa geneettisesti dokumentoitu näin laajasti ja asiasta on tutkijoiden yksimielisyys.

Esimerkiksi Altajoen villilohien geneettinen eheys arvioitiin huonoksi. Altavuonon lohenkasvatuskasseista karanneita jalostettuja lohia on noussut runsaasti Altajokeen viime vuosina.

Lohikasvattamoilta karkaa vuosittain suuria määriä jalostettuja kasvatuslohia, jotka nousevat jokiin ja kutevat villilohien kanssa. Yhteensä kassikarkureita on ollut viime vuosina miljoonia.

Norjan ympäristöhallituksen nimittämän tutkijaneuvoston raportti villilohen tilasta on ensimmäinen, joka on tehty pari vuotta sitten säädetyn luonnon monimuotoisuutta turvaavan lain johdosta. Tavoitteena on turvata villilohikantojen elinkelpoisuus ja monimuotoisuus.

Suomi ja Norja pääsivät äskettäin vuosien väännön jälkeen sopuun uusista lohenpyyntirajoituksista Tenojoella. Vuonna 2017 voimaan tulevien uusien rajoitusten toivotaan pelastavan ja vahvistavan vuosikymmeniä pienentyneitä Tenojoen ja sen sivujokien monimuotoisia lohikantoja.

Lähde: http://www.miljodirektoratet.no/no/Nyheter/Nyheter/2016/Februar-2016/Mange-laksebestander-har-for-darlig-kvalitet/ (siirryt toiseen palveluun)